Tunnilla meillä oli tiedossa joku koe mutta sitä ennen kuuntelimme pari esitelmää ja kävimme läpi hankalia discours rapporté tehtäviä. Meillä on oikein hyvä porukka luokassa. Koe oli kirjoittaa joku essee käyttäen määrättyjä fraaseja ja aikamuotoja, joita olimme käsitelleet edeltävillä tunneilla. Kuvien perusteella piti keksiä joku tarina esseelle. Kirjoitin 1,5 sivua enkä ehtinyt lukea läpi mutta toivon ettei mennyt kovasti pieleen.
Kurssin jälkeen lähdimme kulkemaan metroasemaa kohti ja Marek (Puola), mun kurssilla oleva vaatesuunnittelija, jäi odottamaan mua. Hän kertoi että hän pitää ystävillensä ja muille Marraskuussa jonkun illanvieton, jossa hän myös esittelee jotain hänen suunnitelmiaan vaatteita ja kysyi minua sinne malliksi. Olin hämmentynyt ehdotuksesta mutta suostuin sillä hän on oikein mukava aikuinen tyyppi jolla tuntuu olevan jalat maassa.
Ei ollut montaa joka halusi/pystyi jäädä Lilleen. Sain vain viestejä monelta etteivät he päässeet ja lopulta olimmekin vain Nielin (Nielisson) kanssa lounastamassa. Oli kuitenkin kivaa ja hänen kanssa puhumme vain ranskaa. Se toimii oikein hyvin koska meillä on aika sama taso. Ulkona oli aika harnaa sää ja hiukan satoi, joten olimme aika pitkälti Euralillessä. Istuttiin aika kauan vain pölöttämässä ja syömässä ja sitten kuljettiin hetken. Niel on oikein mukava ja jännä persoona. Hän on vegaani, joten meidän lounaat näyttivät aika erilaisilta.
Kun hain Alicen ortofonistia varten, hän juoksi koulun välitunnilta ja hyppäsi syliin. Hän on tosi söpö joissakin tilanteissa ja sitten hän halusi välttämättä olla mun sylissä koko matkan. Onneksi matka on lyhyt ;). Kun olin menossa taas hakemaan Alicea, jotkut pojat alkoivat huutelemaan jotain kävellessäni heidän ohi bussipaikalla. Kuulin ekana kun he puhuivat keskenään, quelles jambes (mitkä jalat), ja sitten yks kysyi: tu sais courir vite? (Juoksetko nopeasti?). En oikein tajunnut mitä he tarkoittivat ja vastasin: ça depend, si j'ai envie (se riippuu, jos mua huvittaa). Ne naureskelivat ja tunsin oloni tosi tyhmäksi. Sitten yks sanoi: mais, t'es belle (mutta olet kaunis), ja minä katsoin aika tyhmän näköisenä. En oikein tiennyt mitä sanoa mut ne vain naureskeli vähättekevästi ja sit mä selitin jotai etten ole täältäpäin ja sit että ehkä nähdään joskus ja ne kaikki sanoi sit ihan kiltisti moikka. Outo kokemus. Eivätkö koskaan ole nähneet pitkiä pohjoismaalaisia?
Clé ja Alice olivat kohtalaisen rauhallisia koko iltapäivän. Meillä oli oikein kiva goûter hetki, jonka jälkeen tytöt selailivat hetken joulun lelulehteä, joka oli tullut tänään. Mielestäni se on kyllä aika aikaista sillä nyt on vielä lokakuun alku. Laitoin Alicelle muovailuvahapaikan, jossa hän leikki rauhallisesti sillä välin kun tein läksyjä Clén kanssa. Kylpyhetki meni myös kivasti sillä kun yksi oli kylvyssä, toinen leikki muovailuvahalla. Alice valmisti illaksi kaikille kakkuyllärin (muovailuvahasta). Koska kaikille vain tuli vesi kielelle, hain yhden isän tuomista fazerin suklaalevyistä, joka maistuu vadelmalle, kaikille maistettavaksi.
Illalla kun surffailin junia, busseja ja carsharingeja Pariisiin, löysin junan halvalla just kun mulla on pitkä vapaa viikonloppu. Olimme puhuneet että näkisimme Laura Martinin kanssa silloin. Varasin junan ja odotan innolla sitä retkeä! Takaisin en löytänyt mitään järkevän hintaista junaa, sillä lomat loppuvat juuri silloin mutta carsharing on täällä tosi yleistä ja edullisempaa kun juna. Tunnen monia jotka hyödyntävät sitä usein eli ajattelin kokeilla. Tämä tyttö lähtee siis 29.10-2.11 Pariisiin!
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar