30.9 - Hässäkkää

Aamun otin ihan vain rauhallisesti. Suunnittelin mitä kokkaan päivälliseksi ja kävin kaupassa. Surffailin aika kauan kaikenlaisia reseptejä ja löysin reseptin miten tehdään itse nutellaa. Täytyipä heti kokeilla. Tein pienen satsin ihan vaan sillä mitä kaapista löytyi. Mun versio ei ollut yhtä makea kuin oikea nutella, mutta ihan hyvää ja tiedän mitä se sisältää ja että se on lisäaineeton :)

Päivällä ei tyttöjen kanssa paljon ehditty leikkiä vaan syödä mutta oli muuta hässäkkää. Kotimatkalla koulusta löydettiin paljon kissoja joita täytyi paijata, tytöt pelleili ruokapöydässä ja Alice söi aivan superhitaasti, yksi tytöistä pissasi housuihin koska meillä oli niin hauskaa ruokapöydässä, minä siivosin ja lohduttelin, putsasin Clén haavan... Että sellaista sekoilua.

Sitten Céline tuli kotiin. Hän pitää kerran kahdessa viikossa puolikkaan vapaapäivän elikkä minulla oli iltapäivä vapaa klo 19 asti koska sitten vanhemmat lähtivät johonkin koulutukseen.

Lähdin iltapäivällä moikkaamaan Robertaa Bonduesiin. Ekana meidän piti tavata heti hänen luona ja menin pyörällä koska hän asuu aika lähellä. Hän muutti mielensä että tapasimme kuitenkin Bondues keskustassa. Sitten hän kuitenkin halusi että mennään hänen luo. Hän ajoi edellä autolla ja minä tulin pyörällä perässä. Kesti jonkin aikaa kunnes löysimme toisemme koska puhuimme eri bussipysäkeistä missä piti tavata vaikka luulimme puhuvamme samasta.

Robertalle oli aamulla käynyt pieni kömmellys auton kanssa ja siihen oli tullut naarmuja. Sitten kun vielä minä, ihan tuntematon, tulin käymään, perheen äiti ei ollut ollenkaan iloinen ja hermostui. Ymmärrän hyvin sitä äitiä sillä tämä oli vasta Robertan neljäs päivä ja alku oli ollut vähän takkuinen ja silloin ei ehkä ihan heti kuulu kutsua kavereita käymään kysymättä ekana lupaa.

Lähdin sitten aika nopeasti takaisin. Tuntui pahalta mutten voinut tietää tilannetta. Istahdin Bonduessa jollekin penkille, kirjoittelin ja söin pois mun terveysnuellan.

Illan olin lasten kanssa yksin. Tein kanawokkia missä oli paljon vihanneksia. Lapset, yllättävästi kyllä, tykkäsivät ja Martin jopa halusi että annan reseptin hänelle. Se ei ollit mikään helppo tehtävä sillä olin heittänyt reseptin aika pitkälti hihasta ja sittenhän reseptin täytyi olla ranskaksi. Aloin sitten illalla kirjoittelemaan ja Martin toimi lopulta korrektuurilukijana.

Le Wok d’Amanda

 

3 personnes

20 min

 

250 g ​de filet de poulet en tranches

1 ​​Oignon haché

​​  de l’huile d’olive pour la cuisson

2​​Carottes tranchées

1​​Poivron haché

5​​Champignons de Paris

200g​  Haricots verts

1 dl​    d’eau

2 c à s​du soja

          du curry

          de l’herbamare

          d’epices orientales

4 c à s​de crème fraîche

 

servir avec du riz ou des nouilles

 

1. Cuir l’oignon dans une casserole avec l’huile jusqu’à la couleur soit brune. Ajouter le poulet et le laisser frire jusqu’à ce qu’il soit doré.

2. Ajouter les carottes puis les autres légumes, les champignons, l’eau et les épices. Laisser cuir les légumes jusqu’à ce qu’il soit plus douces.

3. Finir avec le crème fraîche, goûter et ajouter des épices si nécessaire.

Ilta meni aika myöhäiseksi koska vanhemmat olivat antaneet tehtäväksi järjestellä leikkihuone ennen nukkumaanmenoa ja tytöt eivät olleet käyneet pesulla vielä klo 19 kun mun vuoro alkoi. Alicelle tuli ikävä vanhempia kun piti sanoa hyvää yötä. Luin sitten vielä hetken hänen kanssa ja sitten hän taisi rauhoittua. Clé nukahti sillä välillä kun luin Alicelle iltasatua. Martinin kanssa kerrattiin vielä englanninsanoja ja esitin pantomiimisadun johon hänen aina täytyi lisätä oikeat sanat oikeaan tilanteeseen. Se oli hauskaa.

Kun kaikki lapset olivat nukkumassa keitin tyytyväisenä itselleni kupin teetä ja kirjoittelin päivän tapahtumia

29.9 - One Month On The Journey

Early classmorning and hurrying to the bus as usual. In the bus I talked to a girl, Sonja, from Marocco. She has white skin, blue eyes and orange hair and doesn't look like a typical Maroccean at all. Her parents are mulatts and have brown hair. Incredible how a child still can look very different. We have met before in the bus and have started talking. First I actually met her boyfriend but she is much nicer.

When I met Elisa, before class, I ran to hug her. She told me luckily that she was okay and that she still can stay with the family until she finds a other family. Her own father, from spain, called her just and he, on the other hand, was really stressed and yelled at her to leave the family at once and move to a hostel. She was really sad and confused, which is really normal in that situation, and Sofia and I tried our best to comfort her.

In class we listened a lot to presentations of others, who had to present an event from the history of their country and made some excercises about indirect sentences. A few presentations, though, went really out of theme and the presentator told about all of the most important things considering the country in question.

After class we met up with the girls (Sofia, Elisa, Brittany) again. Even the new girls from yesterday, Roberta, Sofia and Kristen, who go to other schools, came. We had a lunch picnic together with a few and celebrated Robertas birthday. I brought a piece of the cake I had done yesterday for celebrating a bit. We hang out in Euralille because it was raining. We found a nice corner where to sit. I think we looked like some homeless hippies sitting in a shopping mall. Then we walked around a bit in some shops. Elisa and I wanted to check out the huge Carrefour to know what kind of specialities you can get there. We saw under a few products some signs about testing them for free. When we saw a chocolate sort that had that sign, we decided that we HAVE to join that product testing thing. We decided that both create an account on carrefour and sign in to the product testing. Let's see if it's as good as it seems.

On my way home I talked with a guy, Jonathan, in the bus. He's from England, Lives in Linselles and is trying to learn french. He has joined many discussion groups for foreigners and invited me to join hin some time. In Linselles I took Alice to the ortophonist and  the whole afternoon the girls put a lot of time on totally unnecessary thinga like refusing for 10 min to range a jacket or arguing about who will take the post. While Alice was taking her bath, I did the homework with Clé in the bathroom.

Anthony made his famous and delicious pasta carbonara in the evening and for desert I had the rest of the lemon-chocolate cake with Antony and Céline. My amount of cake was really not nerdy, I can tell. I was superfull afterwards.

I staid long awake skyping and just surfing.

Now, I've been here for already a month. Unbelievable and scary how fast time can pass!

28.9 - Sanatatea

Anthony, Clé, Flore, Martin och jag åkte på morgonen på ett löpningsevenemang för familjer till Armentior, som ligger helt bredvid belgiska gränsen. Evenemanget, Jogging des Familles, ordnades av en förening, Sanatatea och alla pengar gick till välgörenhet. Det kostade att delta, men allt gick till ett gott ändamål och det ordnades lotteri och priser till vinnarna. I springkategorierna fick alltid de tre första flickorna och pojkarna ett pris och alla barnen, som sprang, fick en medalj och någon påse med prylar.

Barnen sprang i olika ålderskategorier. Clé och Flore sprang 1,2 km och Martin 2,4 km. Flore blev tredje flickan och fick en pokal och Clé blev fjärde. Jag sprang med Clé och Martin i slutet för att heja. De sprang helt jätteduktigt allihopa.

Jag testade på skoj vuxenkategorins 4 km, med Anthony, bara för att delta och hade inga höga förväntningar. Men sen så blev jag andra feminina deltagaren på den sträckan även om sådana som sprang 12 km hade hunnit före före mej. Folk var jätte fascinerade av att jag var utlänning och deltog. När jag kom i mål sade någon: C'est la finoise! (Det är finnen), och de tog foto på mig. Jag bara log och var fullt medveten om att jag var svettig och äcklig på fotot. Eftersom jag nu blev andra tjejen i min kategori, fick jag allamöjliga prylar (halsduk, scarf, kass, mössa) och en pokal :D och så ville de att jag sku säga något på finska i mikrofonen. Det var humor. Jag sade: Kiitos tästä kivasta tapahtumasta ja oli hauska osallistua. Egentligen skulle jag ju ha kunnat säga vad som helst för folk bara skratta och aplodera. Själv var jag faktiskt överraskad över resultatet eftersom jag inte alls har hållit på med joggning och löpning på senaste tiden men det var mera män som deltog så det var till min fördel. 

Vädret var vackert, det var kul och alla var stolta över att ha deltagit. Sedan begav vi oss hem, där redan Céline och Alice väntade på oss på lunch. Sedan pyntade jag färdigt gårdagens kaka. Jag höll på ganska länge för jag ville att den skulle bli fin för att kompensera ifall smaken skulle ha blivit lite konstig. Alice var genast och hjälpa när man höll på med något med choklad. Även om pyntandet var lite svårt, kunde hon hjälpa med att slicka skålarna och verktygen som haft choklad i sig.

Anthonys föräldrar, Ima och Ipa, kom till efterrätt/goûter i eftermiddag. Det var trevligt att träffa dem också och nu har jag träffat de närmaste släktingarna. Alla vuxna, Clé och Martin verkade ens någolunda gilla min kaka. Alice gillade bara chokladprydnaderna. Smaken och konsistensen blev typ som den brukar.

Genast efter kakstunden stack jag med buss till Lille. Där träffade jag tre nya Elisa, Brittany och tre nya au pairer, Roberta (Italien), Sofia (Spanien) och Kristen (Sverige). Vi chillade å talade. De andra hade träffats redan tidigare på eftermiddagen så Elisa och Kristen måste fara ganska snabbt. Vi kom väldigt bra överens med de nya också, särskilt med Roberta. Det kom fram att Roberta bor i Bondues, vilket bara är ca 4 km från mig. Hon for också hem ganska snart och sedan åkte vi till Wazemmes för att kolla in någon DJ i någon bar med Brittany och Sofia (Spanien). Det var helt fullpackat men vi hängde nu bara utanför och träffade några ERASMUS studeranden från Spanien. Här finns ganska mycket spaniorer. Det var en kul snabbvisit till Lille.

Jag tog sista bussen, hem till Linselles, som far tyvärr redan 19.30. Jag kan inte sluta upprepa hur nöjd jag är över att ha tagit ett busskort för den här månaden. Det är så mycket lättare att bara bestämma att nu vill jag åka till Lille och träffa kompisar och inte behöva tänka, är det nu lönsamt eller inte.

Kvällen hemma var mysig. Céline flätade Clés hår framför tvn och ungarna tittade på Minipus. Senare skickade Elisa (Spanien) att hon blivit sparkad från sin familj. Jag blev väldigt ledsen för vi har blivit ganska bra kompisar och det är så fel av familjer att göra så. Familjen hade undvikit hela tiden att skriva under kontraktet. Samma hände den andra Elisa (Australien). Håppas hon hittar e ny bra familj. Lärdom: skriv alltid under ett kontrakt före man börjar som au pair!

27.9 - Vive les manèges!

Le matin, Marine m'a pris en voiture pour aller ensemble à Bellewaerd, un park d'amusement à Belgique. Originalement nous avons planné d'aller a Walibi, mais car Bellewaerd est seulement 30 min de nous en voiture et quelques autres de la classe de Marine ne pouvaient pas venir, on a changé le plan. Adrian, le meilleur ami de Marine est aussi venu. Il vient du syd de la France, comme Marine, et il va rester le weekend chez Marine. 

Quand nous avons été en train d'acheter les tickets pour l'entrance, il y avait une homme qui vendait quelques tickets pour seulement 25€ (normalement 31€). Je ne sais pas pourquoi il l'a fait mais nous avons pris l'offre.

Au début, on a fait une tour dans toute la Bellewaerd et après on a commencé avec les manèges. C'était supercool! J'adore les manèges qui vont vite et tournent. Mes favorites étaient screaming eagle, huracan et boomerang. On a aussi fait quelques manèges qui splash dans l'eau et on était tous mouillé après. Il n'était pas trop chaud mais après une douche et les vêtements mouillés, c'était un peu froid.

Entre les manèges et les attractions on a fait des pauses pour manger. Moi, j'ai mangé des ribs et plus tard une gaufre avec beaucoup de chocolat :D. À Belleweard, il y avait aussi beaucoup des animaux exotiques, comme dans un zoo. Des elephants, lions, tigres, alpacas, leopards, singes, oiseaux, zebras, giraffes, buffels... On a aussi pu regarder un film en 4D. C'est avec des lunettes de 3D et une chaise qui se bouge et de l'eau qui pulvérise dans certains situations.

Avant de rentrer on a encore refait des meilleures manèges.

Le soir toute la famille + Flore était à la maison. Elle est restée ici pour le nuit aussi. Demain les parents d'Anthony viennent pour le goûter et Céline a dit qu'elle doit acheter un gâteau demain, mais je l'a dit que je fasse avec plaisir un gâteau si elle veut, et voila, je pouvais faire un gâteau. Il y avais assez longtemps que je n'avais pas cuit. Soudain, j'ai vraiment du me depêcher pour acheter les aliments, car il était déjà tard. Ce n'était même pas une mission facile de trouver tous les aliments dont j'avais besoin parce qu'on n'utilise pas les mêmes choses dans la cuisine en France qu'en Finlande.

On a mangé du take away de la friterie et après j'ai commencé à faire le gâteau. C'était aussi un projet de faire un gâteau sans et avec quelques outils. J'ai fait un gâteau avec du citron et du chocolat à la base (sitrusrahkakakku). J'ai donné à Céline des alternatives et elle a choisi ça. En Finlande je l'a fait plusieurs fois et ma famille l'a toujours aimé, c'est mon bravour. J'espère que le gâteau reussira même s'il y a du fromage blanc au lieu de quarg et la crème ne s'est pas fouettée. On verra demain.

26.9 - Work and Raclette

Today morning I had the possibility to sleep in a bit. Still I got up at 8 because of normal morning noise and the church-bells. But it wasn't a problem for me. I could have my breakfast calm and then do the weekly cleaning. At home they had some kind of sweets called Turron, which my spanish friands have told me about and because this family had a spanish au pair (Anna) before me, she had brought a lot of Turron. The family had told me that I can also eat of them, because they are a bit special and maybe not in everyones taste, but there was one kind, that I liked a lot. 

In the afternoon it was nice weather, so I went out walking and then I started doind a presentation for the french class. Everyone has to have a short presentation about an important event in the history of the own country. I chose to tell about Diet of Borgå (Borgå Lantdag).

After school Flore, a friend of Clémentine, came to our place. We had the goûter and played school together with all the girls and at the same time Clé and Flore did their homework for Monday. It was a bit embarassing when I accidentally called Flore, Fleure (flower).

Flores mother, Sophie, was invited to eat here this evening. We had Raclette :D one of my favourite dishes and Anna ate also here, as an surprise for the children. The girls were really superhappy.

It was a pleasant but late evening and already at 22 I was tired. I had a short skype with my parents.

My dad will come here in one week and stay with me for a weekend. I'm so happy to meet him :D

25.9 - Lillen aamuhässäkkä

Että mun hiuksissa pysyisi mitkään kiharat  oli kyllä aika "dream on". Ne on ~ piikkisuorat, niinkuin aina. Tänään oli taas aikainen kouluaamu. Tykkään olla hetken metroasemalla ihmettelemässä hässäkkää ja lukemassa jotain ilmaisaamulehteä, vaikken kauheasti ymmärräkään.

Pidän tuoreen leivän tuoksusta metrohallissa ja ihmisiä vilisee joka suuntaan.

Ranskankurssilla luimme jotain historiallisia artikkeleita, joihin sitten oli kysymyksiä. Kävimme läpi hankalia aikamuotoja ja keskustelimme ryhmissä. Oli kivaa.

Kurssin jälkeen olimme muutaman kaverin kanssa suunnitelleet menevämme foire de manèges tivoliin, mutta se aukesi tänään vasta klo 16. Jäimme muuten vain hengailemaan kaupungille. Elisa ja minä ostimme suklaapaninit. Ne olivat ihan pitkiä oikeita lämpimiä panineja, mutta suklaalla täytetty ja hinta oli vain 1€. Oikea löytö!

(Sofia, Elisa, Me)

Tavattiin jonkin ajan päästä myös Rose ja kävimme kirjakaupassa foires du nord, joka on julmetun kokoinen. 7 kerrosta ja myös muuta kuin vain kirjoja. Sieltä olisi löytynyt vaikka mitä kivaa.

Lähdimme yhdessä teelle Notting Hill kahvilaan ja juteltiin kunnes täytyi lähteä kotiin hakemaan lapsia koulusta. Oli aivan ihana vain käkkiä ja pölöttää. Otin bussin joka oli just täydellisesti Linsellessä tyttöjen koulun kohdalla vähän ennen kun heidän koulu loppui.

Oli nätti sää ja leikittiin kaikki kolme lasta ja minä trampoliinilla ulkona. Laskin matikkaa Clén kanssa ja sitten oli kylpyaika ja pian ruokaaika. Célinen ratatouille on todella hyvää.

Illan lökötin pitkälti vain huoneessani surffaillen ja lukien uusinta demi lehteä, jonka äiti lähetti minulle :D

24.9 - Onsdags"gäster"

Jag vaknade till Alices gråtande och skrikande på morgonen. Föräldrarna var ännu hemma, som tur, så det var de som tog itu med hennes morgonhumör. Med Clé och Céline repeterade ti snabbt Clés musikteoriläxa, sedan åkte föräldrarna på jobb och vi åt morgonmål med flickorna. Därefter gick vi till Clés musikteori. Eftersom det regnade och Alice inte hade hunnit tvätta tänder, blev vi inte och leka i parken, utan gick hem emellan.

På dagen kom Valérie och Mamu igen. Martin slutade också tidigare idag och Mamu lagade pasta bolognese till lunch. Idag hade började bykkorhen i mitt rum verka någolunda full så jag tog itu med lite byk. Till klockan 14 förde jag Alice till ett födelsedagskalas och sedan stack jag med buss till Domyos för att igen prova på någon idrottskurs. Dehär månadskortet är faktiskt superpraktiskt.  Det är så lätt och obekymmersamt att sticka iväg någonstans här i närheten om det bara finns tid.

Här i norr kallas människorna Ch'ti och de har lite sin egna dialekt. Mamu och Valérie förklarade alltid då och då några dialektord som de använde för att jag också skulle hänga med. Il fait chaud (det är hett), sägs här ibland som il fait code. Dessa släktingar är väldigt trevliga och orkar prata med mig också. De vill visa mig allamöjliga franska rätter. Vi planerade på skämt redan en matlista för onsdagar 5 veckor framåt. Alla barnen önskade något också och sedan började alla skrata när jag heitti: "Och femte veckan raclette." Jag kommer inte längre ihåg namnen på alla andra rätten, som jag inte hade någon aning om vad det var.

Att jag skulle vara blond och ljus har jag aldrig tidigare fått höra förrän här i Frankrike, där folk har kommenterat det i flera situationer. Skumt! Min hudfärg är nog lite ljusare än majoritetens här men jag hade inte tänkt mig att det skulle vara helt tydligt för vissa att jag kommer norrifrån.

Ikväll gjorde Clé några flätor till mig efter dushen för att jag skulle ha lockar på morgonen och så gjorde vi läxor mede henne. Med Martin fortsatte vi serieboken med en historia. Det var jätteskönt att skypa med Emi ikväll. Vi har nog skickat med varandra men det var ett tag sedan jag senast hade hört hennes röst och kul att höra hur hon trivs i Karis. Båda verkar åtminstone för stunden vara riktigt nöjda med att ha valt ett mellanår.

23.9 - Back to school

Lähdin aamupäiväksi Sofian luo. Tehtiin yhdessä kävelylenkki ja hän näytti mulle Mouvaux keskustan. Mouvaux on hiukan Linsellestä isompi paikkakunta. Aamu oli aika vilponen ja olin vähän väsynyt ja nyt oli täydellinen hetki kokeilla kylpyä. Olin aina vain käynyt normaalisti suihkussa. En ole käynyt oikeassa kylvyssä kahteen vuoteen ja se oli kyllä aika ihanaa, vaikkei se kyllä saunaa voita.

Lounaaksi oli pastas, kinkkua ja pinaattia. Clé oli ihan kauhuissaan koska eilen oli ollut pinaattia koulussa ja tänään kotona. Kaikista pahin oli sitten että isä laittoi illallakin pinaattia ruoan kanssa. Alice ja Martin sitten taas rakastaa pinaattia.

Koko iltapäivän tein läksyjä. Niitä oli aika paljon. Kummallista tehdä läksyjä kun siitä nytten jo on puoli vuotta kun mulla on ollut normaalia koulua ja läksyjä. Kevät oli vain kokeita, ei normaalia koulua ja sitten kokeet loppui huhtikuuksi. Oli jopa kivaa tehdä ranskanläksyjä ja seurana fazerin suklaalevy teki hetkestä vielä paremman. ;)

Kun hain tytöt pakkasin goûter:in mukaan koska piti aika suoraan mennä Clén kuorotunnille. Pakkasin kaikille meille oman pienen repun minne laitoin välipalan. Alicen kanssa jäimme puistoon leikkimään kuorotunnin ajaksi.

Kotona tyttöjen piti sitten melkein heti mennä kylpyyn koska kello jo oli aika paljon. He tappelivat ja itkivät melkein koko ajan ja minä kun olin luvannut että saa katsoa telkkaria jos ottaa nopean kylvyn ja on kiltti. Vähennin tyttöjen tv-aikaa aina kun alkoi huuto jostain ihan turhasta. "Toi tönäs mua, koski mun peppua, kasteli mun hiukset, sanoi että olen tyhmä." Yks itkee, toinen itkee koska eka itkee... Tämän tasoista tappelua. Telkkaria katottiin lopulta vain 10 min. Olenpas hankala au pairi. Siinä ajassa ehtisi katsoa puolikkaan muumijakson mutta ruoan jälkeen sai katsoa vielä loput.

Ilta oli aika lämmin. Menin pienelle iltakävelylle koska oli vähän maha kipeä. Tosi raikastavaa ja ympäristö on nättiä. Kirkko on aina tosi nätisti valaistu.

Luin Martinin kanssa toisen osan sarjakuvatarinasta, jonka olimme aloittaneet perjantaina. Tänä iltana mulla oli taas eri kissakaveri, Malou.

22.9 - Min "skoldag"

Känns som om jag har glömt bort redan hur dethär med skola fungerar. Gjorde färdigt sista läxorna söndag kväll och blev tvungen att springa till bussen på morgonen eftersom jag lämnade huset 7.34 och bussen for 7.35. Jag måste skärpa mig!

Jag känner mig väldigt skum om morgnarna med mina morgonmålsvanor. Martin äter honungsmuron med kakaopulver, flickorna dricker bara varm mjölk med kakaopulver, Céline tar bara med någo frukter eller 1 skiva chocobröd och Anthony tar bara någo frukt eller sällan mysli. Sen kommer jag med mysli, yoghurt, frukt och så dricker jag gärna ännu mjölk utan kakaopulver. Jag är ju helt skum, eller hur!?

Idag var första dagen som mitt månadsbusskort var i kraft. Det är mycket lättare att använda. Även om det kostade mycket på en gång, tror jag ändå att det kommer att betala sig tillbaka, särskilt nu när jag har franskalektion två gånger i veckan och stannar gärna och träffar kompisar och på veckosluten åker jag ibland till Lille.

Den här franskakursen är väldigt bra, tycker jag, eftersom nivån känns passlig, klasskompisarna och läraren är kiva och uppgifterna är nyttiga. Dessutom träffar man nya människor på sånhäna kurser. Plötsligt blev det nödalarm och alla var tvungna att gå ut, men det var bara en övning. Efter timmen blev jag på stan med Finja (Tyskland, i samma franskagrupp) och Sofia. Sofia köpte en present till Albane, hennes skötbarn, som hade födelsedag idag och seda åkte hon hem. Jag hade packat med lunchen hemifrån och de andra ville äta först hemma.

Alice är så söt när jag hämtar henne från skolan. Hon springer genast och kramar mig, t.o.m. På måndagar då jag säker henne från rasten för att fara till ortofonisten. Efter det hämtar vi Clé tillsammans. Som goûter åt vi kakrester från mamus födelsedag igår och sedan pysslade vi med plastpärlor som man breder ut på en platta och sedan smälter ihop dem till figurer med strykjärn. Jag lagade en Mariosvamp men så hettade jag den för länge så den blev helt förstörd. Till all lycka lyckades jag bra med Alices och Clés konstverk.

På kvällen åt vi gårdagens pizzarester och så borstade jag tänder med flickorna och läste godnattsagor. En katt (Céline menar att det var Malou) hade pissat på soffan i mitt rum så jag tvättade allt som gick att tvätta på soffan.

 Ikväll hade jag och söpö en ny kompis, Tagada. Tagada är den räddare av kattorna men äntligen har hon också vant sig vid mig. Hon ville inte att jag skulle sluta krafsa och krävde uppmärksamhet men genast när jag rörde mig mycket hoppade hon till men lugnade ner sig snabbt igen. Hon blev och sova med mig.

21.9 - Journées du Patrimoine 2

I took the first bus (9.52) to Lille in the morning. There are not that many buses on sundays. Yesterday evening I had prepared some quick miniquiches because I was going to have picknick with some friends today at 13. I met with Elisa (Spain) at  Gare Lille Flandres to start exploring different attractions. She missed her train so I made french homework for a while.

We began with L'église Saint Maurice, which is a very beautiful and decorated church in the middle of the city. We joined a while a guided group and I mostly just admired all the window paintings. For Elisa they were not that special but they are not that common in Finland.

Elisa has studied Politics and I was really impressed that a girl from Spain already knew wo much about the finnish society. Very interesting to listen to her.

Palais de Beaux Arts Lille, was our next destination. It is an art museum with high quality it's the second after Le Louvre in Paris.

At the door we were given tickets for a free entrance. Not complaining ;)

We were relly lucky to have the possibility to visit this. Even though I'm usually not such a huge artfreak, I loved this museum. It was a great feeling to see paintings from famous artists and just admire beautiful art.

I liked this statue because of the different colour and the cute theme.

This is a sculpture of Napoleon.

Many paintings were really impressing!

A real Pablo Picasso painting.

I have done many projects in school about Claude Monet and finally see a painting by him in real life.

Vincent Van Gogh - Les vaches

Donatello - Le festin d'Hérode

Sofia joined us for picnic. We sat on the stairs in front of the Opera in the center and then we continued to La Citadelle, which is a military base that you normally can't visit.

We saw the Foire de manège, which is the biggest tivoli of Françe and it's in Lille at the moment. We have to visit it still this week before it leaves! Next we went to La Conservatoire de Lille for a visit. A guy played very beautifully with a flute and we were guided around in the conservatory. 

Then we met up with Iara, Brittany and Annija (student and previous au pair in Iaras family from Latvia) and visited some art ateliers.

Elisa (Spain), Brittany (USA), Iara (Spain), Sofia (Sweden), Annija (Latvia)

There was a guy standing outside the opera holding a plaquate with a warning: Blog alerte invasion extraterrestre (attention for an alien invasion). 

We met fast also Pat and Laura and went for a gaufre and ice cream. Then a few of us went home and the rest went to watch a Cirque in front of La Cathédrale de la Treille. It was really simple with two funny acrobats making a show but it was really nice.

Last but not least we visited Opera de Lille. The building was beautifully decorated and old fashioned.

Boah, I spent 9h in Lille today but I've really enjoyed the time. Lot of friends and new explorings. In the bus I almost fell asleep. The family came home a bit after me. They had been chez mamu and papu to celebrate mamus birthday. When they came home, we ordered pizza.

I'm ready for the next french lesson tomorrow! All homework is done and I'm kind of practicing all the time ;)

20.9 - Journées du Patrimoine 1

Tytöt lähtivät aamulla poniratstastukseen ja minä tein hetken Martinin kanssa läksyjä, kunnes lähdin tapaamaan aamupäivällä Marinen. Me sovittiin että syödään yhdessä aamupala, ennen kuin lähdetään Lilleen, ja kumpikin tuo jotain. Pakkasin picknickiämme varten purkin eilisillä crepekseillä ja hedelmillä. Päivästä oli tulossa oikein lämmin ja olin ihan vain shortseissa ja topissa. 

Lähdimme sitten Lilleen tutkimaan mitä Journées du Patrimoine oikein tarjoaa. Se on viikonloppu jolloin kaikki museot ovat ilmaisia ja monet kultturelliset rakennukset ovat auki yleisölle. Bussissa matkalla Lilleen kävi typerä kömmellys. Vaikka Marine oli ostanut lipun bussissa, sitä ei jostain syystä oltu aktivoitu ja hänen olisi itse pitänyt heti bussissa aktivoida se. Kumpikaan meistä ei tiennyt sitä ka sitten tulivat tarkastajat ja hän joutui maksamaan sakkoa. Sen jälkeen hän oli, ihan ymmärrettävästä syystä, vähän huonolla tuulella koko iltapäivän. Hänhän oli kuitenkin ostanut lipun eikä ollut mitenkään yrittänyt fuskata ja tarkastaja kyllä huomasi ettei kumpikaan ollut täältäpäin.

Lillessä kuljettiin ympäriinsä vanhassa kaupungissa. Tiet on tehty mukulakivistä, kadut ovat aivan ihania ja täynnä söpöja kauppoja ja kahviloita. Pysähdyimme kahville kahvilaan nimeltä Paul, jossa ostin éclair du chocolat ja sitten aika pian Marinen täytyi lähteä.

Onneksi minun ei kauan tarvinnut olla yksin koska tapasin Sofian, Iaran ja Patin. Avoimia ovia tämän erikoisviikonlopun kunniaksi oli monessa paikassa mutta vain määrättyjä aikoja. Päätimme, Sofian perheisän suosituksesta, katsomaan mikä Préfécture du Nord on ja hypättiin metron kyytiin. Olin hakenut kartan ja jonkun esitteen jossa oli kaikki Lilleä koskevat tapahtumat Journées du Patrimoine:n aikana

Préfécture du Nord on joku tämän läänin korkein viranomainen hallinto. Siellä oli järjestetty opastettu kierros, joka oli tosi mielenkiintoinen, vaikkei kaikkea ymmärtänyt. Me neljä saatiin kirjat, jotka kertovat tämän rakennuksen toiminnasta, kierroksen jälkeen.

Seuraavaksi kävimme nougateriessa, joka oli Lillen ihan toisessa päässä. Alue ei ollut ollenkaan niin hienoa mutta nougat tehtaassa oli kiva käydä. Kaikki oli aika väsyneitä (muut tytöt oli eilen ollut ulkona viiteen asti) ja Patilla oli tänä iltana vielä lastenhoitoa niin lähdettiin siitä sitten kotiinpäin. Perhe oli vielä kotona just kun tulin mutta sitten he lähtivät ystävien luo illanviettoon. Tein itselleni lämpimiä voileipiä ja päällisenä paljon maroilles juustoa. Aloin katsomaan leffaa, mutta sit ei huvittanutkaan. Silittelin kissoja, kokkailin, popitin musiikkia, chattailin, suunnittelin huomista ja skypasin illan. Kävin pienellä iltakävelyllä ja näin pienen siilin. Sellaisia näkee harvoin. 

19.9 - Ylläripylläri perjantai

Oli ihanaa aamulla kun tulin alakertaan ja Anthony ojensi postipaketin minulle. Siinä luki mun nimi ja kaikki ja tunnistin käsialan äidin käsialaksi. Ilahduin todellakin Suomi-ylläristä. Saapui sopivasti tällain perjantaiksi.

Aamupäivällä tein mun perus viikkosiivouksen. Lounasaikana tytöt olivat tosi tottelevaisia ja kaikki sujui tosi hienosti. Avasin yhden suklaista, jonka sain postissa, ja annoin tytöillekin. Hekin tykkäsivät kovast, vaikka se oli aika tummaa ja erikoista suklaata. Iltapäivällä skypasin äitin kanssa. Meillä oli yhteinen "iltapäiväkahvi-hetki" ja sen jälkeen kävin moikkaamassa Sofiaa kunnes taas hain tytöt. 

Vanhemmat tuli kotiin kääntymään 18-18.30 koska he olivat menossa Martinin vanhempainiltaan. Minulla oli tänäänkin myöhäisempi hoitovuoro. Tein tänään illalla Crêpes lasten kanssa. Keittiö oli aikamoinen sekasotku ruokailun jälkeen, mutta kaikki (paitsi Alice) tykkäsivät. Hän söi vaan nutellaa, ja oli vähän kypsä kun sanoin ettei pelkkä nutella ole iltaruoka ja pakotin hänet syömään jotain järkevämpääkin, jotain rästejä kun vain lämmitin mikrossa. Martin oli tosi hyvä lätyntekijä-oppilas. Me tehtiin crepekset aika pitkälti yhdessä. Opetin hänelle helpon reseptin ja miten lättyjä käännetään heittämällä ja hän onnistui heti tokalla yrityksellä (eka lensi kaasulieden liekille ja alkoi palamaan)!

Silloin kun vanhemmat olivat kotona kävin äkkiä Martinin ja Clén kanssa kaupassa ostamassa nutellaa ja munia ja tapasin siellä Marinen. Hän kutsui mut ensi viikonlopun lauantaiksi hänen ja hänen luokkakavereittensa ja heidän kavereidensa kanssa Belgiaan Walibiin, joka on joku huvipuiston tyyppinen vapaa-aikaispuisto. Tosi kiva tutustua muihin ranskalaisiin nuoriin.

Täällä on oma ranskalainen Selviytyjät ohjelma, Koh-Lanta, jota tämä perhe (erityisesti Martin) tykkää seurata. Vanhemmatkin tulivat pian kotiin. Istuin aluksi kaikkien lasten ja Maloun kanssa kainaloittain telkkarin ääressä, kunnes tyttöjen täytyi mennä nukkumaan. Tunnen itseni kyllä jollain tavalla edes vähän perheen jäseneksi.