1.12 - Eka joulukuuta ja postia

Minut herätettiin klo 7 kuin luvattu. En ollut nukkunut paljon mutta on pakko taas saada jonkinlainen arkirytmi pyörimään. Oli kiva nähdä miten lapset tykkäsivät yllätyksestäni. Martin ja Clé tykkäävät kovasti pipareista mutta Alice on pääasiassa kiinnostunut karkkikoristeista. Hänellä ja Cléllä on diili että Clé antaa hänelle määrätyt karkit ja sitten Clé saa itse piparin.

Kun nyt nousin aikaisin minulla oli kivasti aikaa syödä aamupala omassa rauhassa ja hoitaa opiskelujani. Miettisin ja surffailin myös jonkun verran joululahjaideoita lapsille. Talvi alkoi kun seinä kun alkoi joulukuu, vain muutama aste ja tosi harmaa ilma.

Lounaaksi tänään söimme ilokseni cordons bleus 😋 (korppujauhoitettu kalkkunafilee kinkulla ja juustolla täytettynä). Pölöttelimme tyttöjen kanssa kauan kaikenlaista ja meillä oli oikein mukavaa. Katselimme sitten tietokoneelta Reine des Neiges (Frozen) leffan musiikkivideoita laulellen mukana kunnes oli aika taas palata kouluun. Lapset ovat olleet tosi totteliaita tänään.

Iltapäivällä postilaatikossa oli minulle KAKSI pakettia! Sekä mummilta että äitiltä. JIPPIIIII! 😄 Sain  lämpöä talveen, suklaata, lehtiä ja muotit muumipiparitaloon. Olen onnellinen että minulla on näin ihania läheisiä.

Alice on tosi söpö ja kiltii kun menemme orthofonistin luo kahdestaan. On varmaan kyse siitä ettei tarvitse kilpailla huomiosta siskonsa kanssa ja saa vähän erikoiskohtelua.

Haettuamme Clé ja syötyämme goûter, katselimme hetken netistä muumeja. Minulle tuli vähän haikea olo. Martin tuli ja lähti melkein heti tennikseen. Clén kanssa teimme läksyjä ja koristelimme hänen kalenteriaan sillä välin kun Alice oli kylvyssä.

Tänä iltana Célinen kaksi työkaveria eri puolelta Ranskaa tulivat tänne yöksi. Meillä oli yhteinen appéro ja sitten Céline lähti työkavereidensa kanssa ravintolaan syömään ja me muut söimme kotona nakkeja ja muusia. Tytöt olivat ihan hyper nytten illalla ja Alicen uusi ihastus on Fabrice, yksi Célinen työkavereista.

Lapset avasivat vanhempien tekemän kalenterin ensimmäisen pussukan ja saivat jokainen suklaapallon. Lasten nukkumaanmeno venyi aika myöhäiseksi ja sekä Anthony että minä olimme aika väsyneitä.

Chattailin illallakavereiden kanssa ja nautin suklaata. Lapsetkinhan saivat juuri suklaata. Skypetin sitten kauan Fammon ja Faffan kanssa. Juttelimme niitä näitä ja oli oikein mukavaa. Illalla oli tosi kiva selailla uusia lehtiäni ☺️

30.11 - Terveisiä saunasta

Olin ihan täpinöissäni kun tänään aamulla sain avata ensimmäisen luukun partiolaisten joulukalenteristani. Näytin Clélle kalenterini ja hänestä oli tosi kummallista kun luukussa luki 30.11. Selitin hänelle että tänään oli kyseessä eka adventti. Täällä kalenterit alkavat aina ensimmäinen joulukuuta.

Vaikka olen kuinka yrittänyt imuroida ja spreiata örkkitorjuntaainetta, niin kummasti vain minulla on kutiavia lutikan puremia. Spreiasin tänään ennen lähtöä oikein kunnolla, jotta aine pystyi jäämään vaikuttamaan koko päiväksi ollessamme poissa.

Lähdimme koko perheen kanssa Iman ja Ipan luo syömään ja viettämään päivää. He asuvat Villneuve d'Ascissa, 20 min autolla. Heidän kotinsa on iso, nätti, yksikerroksinen asunto. Willy, Anthonyn veli, ja Jennyfer tulivat myös. Clé esitti heti talon ja sitten alloitettiin pian appérolla.

(Takana: Anthony, Willy, Ima, Ipa. Sohvalla: Alice, Céline, Jennyfer, Clémentine, Martin)

Rakensin lasten kanssa ison brio junaradan leikkihuoneessa ja sitten söimme ruoan, saucisses, choucroute et pommes de terre (makkaraa, kaalia ja perunaa), joka on tyypillinen itä-ranskalainen, Alsacelainen, ruoka. On tosi kova tehdä uusia makututtavuuksia, vaikkei kaikki aina olisikaan ihan mieleeni. Jälkeenpäin juustoina oli Roquefort (~sinihomejuusto) ja Comté. Herkullisia! Jälkiruoaksi oli vohveli jäätelöllä.

Imalla ja Ipalla on oikea sauna ja olimme jo etukäteen puhuneet että tänään järjestyy minunkin mennä saunaan. Heti ruoan jälkeen menin saunaan. Olin odottanut hetkeä kovasti sillä siitä oli paljon aikaa kun viimeksi olin käynyt saunassa. Oli ihana rauhoittua yksin kuumassa, 90 asteisessa, saunassa. Olin saunassa 40 min ja otin välissä kylmän suihkun.

Saunan jälkeen menin hetkeksi ulos. Tänään oli aika kylmä, 2 astetta lämmintä. Lasten mielestä olin aivan hullu kun menin ulos tihkusateeseen paljain jaloin. Vastasin vain että tiedän olevani hullu mutta olenhan kuitenkin suomalainen, kaikki aikuiset nauroivat.

Lapsetkin saivat poikkeuksellisesti luvan mennä pikana saunaan koska olin kertonut miten meillä Suomessa toimitaan. Anthony ja Célinekin kävivät. Célinen niskalle ja selälle sauna teki oikein hyvää. Autoin Imaa siivoamaan keittiön ja juttelimme kaikenlaista samaan aikaan. Olimme iltaan asti Iman ja Ipan luona.

Martin kysyi minulta: "Tu vas à Lille ce soir?" (Menetkö Lilleen tänä iltana?) ja kun vastasin etten mene, lapset huusivat jippiii. Kummallista, sillä kun olen kotona, minä vain olen enkä tee mitään erityistä.

Oli tosi mukavaa Iman ja Ipan luona. Kiittelin kovasti saunasta ja hyvästä ruoasta. He olivat tosi iloisia kun pidin saunasta ja kutsuivat tulemaan toistekin.

Kotona kaikki puuhailivat omiaan ja myöhemmin söimme perinteiseen sunnuntaitapaan Croques Monsieur telkkarin edessä. Katsoimme Le petit Nicholas ja minulla oli Clé ja Alice kainalossa ja Malou sylissä. Jälkiruoaksi otin suklaavanukkaan ja joulukarkkeja.

Lasten mentyä nukkumaan valmistin piparijoulukalenterin. Se oli todellakin aikaa vievä projekti mutta tykkään askarrella ja valmistella joulua. Tänä vuonna omalla veljelläni, Antonilla, ei valitettavasti ole pipari- tai sarjakuvajoulukalenteria. Skypetin puuhaillessani samalla kauan perheeni kanssa. Emme olleet tällä viikolla paljon kuulleet koska kaikilla on ollut jonkun verran ohjelmaa. Minulla on kova ikävä perhettäni.

Anthony ja Céline tulivat välillä ihmettelemään puuhailujani. Anthony kuvasi askartelujani joka kulmasta. Olen itse tyytyväinen tulokseen ja toivon että lapsetkin pitävät vähän erilaisesta joulukalenterista. Anthony kysyi jos haluan hänen herättävän minut aamulla seitsemältä nähdäkseni lasten reaktiot ja kyllä  haluan.

On aivan ihana olo mennä pitkän projektin jälkeen ja saunapuhtaana nukkumaan.

29.11 - Julmarknad i Lille

Jag vaknade otroligt kl. 12.30 och blev och dra mig ett bra tag. Familjens lördagssysslor var i full gång. Det var nästan pinsamt att komma ner till köket och notera att de just redan ätit lunch. De hade väldigt omtänksamt lämnat en ordentlig portion med pasta bolognese åt mig. 

Nästan genast på eftermiddagen började jag baka pepparkakor eftersom barnen just farit till sina hobbyer. Jag tänkte nämligen börja laga en pepparkaksjulkalender åt ungarna. Det var verkligen kul att laga pepparkakor. Jag var ensam i köket, bakade, lyssnade på musik och åt så mycket deg att jag började må lite illa. Det var sååå gott! 😍

Pepparkakorna lyckades riktigt bra och jag håppas familjen också ska gilla dem. Till julkalendrarna ska jag ännu skriva glasyrsiffror och dekorera med godis.

Senare mot eftermiddagen åkte jag till Lille för att träffa Iara. När jag sade hejdå till barnen, sade Martin besviket "åååååh" och Clé irriterat "pourquoi tu vas toujours à Lille et tu rentre tard, c'est pas marrant!" (Varför åker du alltid till Lille och kommer hem sent, det är inte roligt!).

Hos Iara såg vi  en fransk film, le dîner de cons, som hon måste titta för sin franska kurs. Den var riktigt humor och med både franskt tal fransk text förstod vi riktigt bra.

Efter filmen åkte vi till Lille för att utforska den omtalade julmarknaden. Nu på kvällen var det faktiskt vackert och det var mycket folk i rörelse.

(Iara framför juldekorationer)

På marknaden fanns allt möjligt gott och varmt, som man kunde äta eller dricka. Jag köpte åt mig en portion med stekt potatis med lite skinka och mycket racletteost. Det såg häftigt ut vid raclette ståndet, La petite Suisse, där de hade en enorm ostbit i en grill och så tog de därifrån mycket ost och bredde ut det. Nam!

Vi mötte på Brittany på marknaden och om en stund också på några erasmus utbyteselever, som hon lite kände från tidigare. Bland dem mötte jag på första finländaren i Lille. Hon heter Caroline och till råga på allt kommer hon från Helsingfors och är finlandsvensk. Vi kunde båda tala vårt riktiga modersmål tillsammans. Vilket sammanträffande!

Före Iara och jag åkte hem, hade vi ännu vissa saker att köpa i carrefour. Jag skulle köpa godis för att dekorera pepparkskor för barnens julkalendrar och sedan tog jag hem bussen från Lille 21.30. 

Nästan alla hade redan gått och lägga sig när jag kom hem. Jag var inte så trött ännu så jag började dekorera pepparkakor. Jag höll på ett gott tag lyssnandes på musik och mumsandes lite godis på samma gång. Resultatet blev riktigt bra.

Trots Clés irritation på dagen, fick jag se en glad överraskning när jag kom hem. Haha, sött!

28.11 - Pikkuhiljaista joulufiilistä ja biletystä

Tänä aamuna sekä Martin että Céline olivat kotona. Martinin koulussa oli joku erikoinen päivä ja koulua vain iltapäivällä. Pelasimme kolmestaan Mario kart peliä Wiillä. Se oli tosi hauskaa! Kävimme sitten Martinin kanssa kaupassa ostamassa aineksia omeletteja ja piparitaikinaa varten. 

Tytöt olivat iloisia kun meitä oli niin monta lounasaikaan ja tein omeletteja Martinin kanssa. Ennen kouluun palaamista pelasin tyttöjen kanssa korttipeliä ja söimme coquilles de noël. 

Céline lepäsi makuuhuoneessaan melkein koko iltapäivän. Minä tein piparitaikinaa. Vähän jännitti sillä siitä on kovasti aikaa kun viimeksi tein itse piparitaikinan ja en ollut löytänyt ihan kaikkia samanlaisia aineksia kuin suomessa. Täällä ei esimerkiksi ole samanlaista siirappia, mutta käytin sen tilalta vaahterasiirappia, joka on paljon juoksevampaa, joten vaihdoin sitten vielä puolet tavallisesta sokerista joksikin fariinisokerin tyyppiseen sokeriin.

Vaikka itse sanonkin, niin taikinasta tuli oikein hyvän makuinen. Suurena piparkakkutaikinan ystävänä suosin taikinaa piparkakkujen tilalta joten olin todella tyytyväinen, ainakin taikinasta. Oli ihana päästä nauttimaan piparitaikinaa pitkästä aikaa. Tiesin että se on sellainen maku jota jään kaipaamaan Suomesta. Toivottavasti myös leipominen huomenna onnistuu yhtä hyvin.

Céline halusi hakea lapset koulusta joten pystysin vielä jäämään tekemään opiskelujani. Alice ja Céline haki Martinin ja Clé halusi jäädä hetken mun kanssa kahdestaan. Aloitimme goûter perjantai specialin mun tartines surprises'illa.

Pelasimme lasten kanssa arvaa kuka, peliä ja sitte n tein Clén kanssa koko ensi viikon läksyt sillä välillä kun Alice oli kylvyssä. Alice teki minulle yllätyksen... ☺️

Iltaruoan Céline ja Clé hakivat Friteriestä ja minä otin taas mun hyväksi havaitut perus juusto- ja rapukroketit. Kaikki ottavat aina omat eri suosikit. Ruoan jälkeen kuuntelimme musiikkia ja aloimme kaikki, paitsi Céline kipeän niskansa kanssa, esittämään rokkibändiä soittaen ilmakitaraa, rumpuja, laulaen tai vain jammaillen. Olipa hauska hetki!

Illalla lähdin kaveriporukan kanssa bilettämään. Menin autolla ja koppasin Iaran kautta Iaran ja Patin kyytiini. Meillä oli tapaaminen muiden kanssa klo 22 République Beaux Arts'ssa. Ei ollut todellakaan helppoa löytää parkkipaikkaa illalla ja piti vain tehdä joku ranskalainen "crazyparkki". Mua alkaa aina vähän stressaamaan kun alamme olla myöhässä ja vain etsimme parkkipaikkaa. 

Bilettämään meitä oli tänään: Iara, Pat, Sebastian (Hollanti), Rose (Uusi-Seelanti), Holly (Englanti), Brittany ja Colleen (USA) ja heidän poikakaverinsa, Nicolas (Espanja). Holly oli saapunut Lilleen viikko sitten ja hän on saman ikäinen kuin minä. Hän oli lähettänyt minulle viestejä aikaisemmin ja kyseli jos hänen sopii tulla seuraksi, ja tottakaihan sopii.

Menimme ekana Solferino baariin, sitten Latina baariin, l'Entrepot klubiin ja Smiley klubiin. Sisäänpääsymaksuja ei harrasteta täällä klubeihin samalla tavalla kuin Suomessa ja on paljon mukavampaa pystyä vaihtaa paikkaa jos huvittaa. Solferinossa Hollyn ja mun kanssa tuli juttelemaan joku amerikkalainen nuori opiskelija-englanninopettaja ja hän tarjoi meille juomat. Tämä paikka oli onneksi kohtalaisen halpa, joten ei tullut kovin syyllinen olo. Latinassa musiikki oli aivan mahtavaa ja onneksi olin käynyt hiukan jotain perus latinotanssikurssia. Smileyssa on kaksi kerrosta. Alakerrassa elektronista musiikkia ja yläkerrassa 80- ja 90-luvun musiikkia. Oli helppo vaihtaa musiikkityyliä halutessaan.

(Rose (Uusi Seelanti), Brittany (USA), Takana: Nicolas (Espanja), Iara (Espanja), Sebastian (Hollanti), Colleen (USA), Holly (Englanti), Edessä: Minä ja Pat (Espanja)) Smileyssa

Lähdimme kolmen jälkeen kotiinpäin. Kyytiini tulivat Iara, Pat, Rose ja Holly. Se oli ihan ok sillä kaikki asuvat suurinpiirtein samaan suuntaan mentäessä. Metrot ja tramit alkavat kulkemaan vasta puoli kuuden aikoihin aamulla joten kyyti oli kaikille helpotus. Pat oli aivan väsynyt ja hänellä on huomenna töitä klo 11. Tulin kotiin klo 4.15. Olin ihan rättiväsynyt. En usko että oli ennään niin turvallista ajaa näin väsyneenä. Onneksi likkenteessä ei ollut paljon muita autoja. Minulla oli tosi mukava ilta ja uni tuli nopeasti.

27.11 - Work And Intellectual Culture

Because Céline and the parents of Paul Adrien, a college friend of Martin, were sick today, Anthony had to drive the boys to school even though it wasn't his turn. I had to prepare the girls for school this morning. For having been out late yesterday it was a bit heavy for me to get up around 7 am. Anthony warned me that Alice had got up really moody this morning and he were right. She had her usual morningcrise and didn't want to do anything as I wanted her to, having breakfast and getting dressed. But finally I managed to get both girls to school in time.

When I got back home, I went back to sleep. I usually never do anything like that but today I really felt I needed more sleep. I finally got up at 10.20. Céline was also at home. The whole morning she was mostly in her bedroom but she joined us for lunch and later in the afternoon. I still took care of the children as usual.

For lunch we had Cordon Bleu, which is turkey with ham and cheese inside. It's delicious but has actually nothing to do with the colour blue. The girls and I made games and later we still had coquilles de noël (sugary bread) for dessert.

The afternoon I studiously did some french excercises and did the cleaning in the childrens rooms. While working I enjoyed some finnish chocolate, that my grandparents have sent me.

Céline felt a bit better in the afternoon and wanted to profit from the children while being a few days at home, so she went to get Martin and the girls from school. They went all together to the bakery after school to buy some goûter, meanwhile I studied a bit and finished the cleaning in the upper floor. 

I played with the girls when they came home. We read a christmas puzzle book, which contains stories and puzzles on each opening. It was very nice! Afterwards I did the homework with Clé while Alice took her bath. We did a lot of English with Clé and I made short pantomim stories in the bathroom to make her remember the words. The children have been adorlable this afternoon. 

For dinner we had salmon, couscous and vegetables. We had a very nice moment together but straight after dinner I had to rush cause I was going to meet up with Sofia for a concert.

Sofia had invited me to join her for a concert tonight. She had got some free tickets for a symphonical concert, La Poème Harmonique, tonight and we just thaught to go and give it a try. Even though the music might wasn't really our style, we took it as a new cultural experience. It was supposed to be mixed with a bit comedy so we couldn't really expect what the outcome would be.

I picked up Sofia by car and then we went to the Théâtre Charcot in Marcq en Baroel, where the concert was held. We found surprisingly well but our parking was really french. At the entrance Sofia just said the name of the company her host mum is working in and then we got two free tickets.

The music was mainly classical but with interesting instruments and with the element of comedy it was really fun. The point was that there was an orchestra playing music and training and a background worker, a comedian, just wanted them to stop playing cause it was already late and he wanted to finish all the cleaning and go home. The outcome was a lot of fun.

I didn't come home too late, just after 22, but then I still had an evening snack and wrote a bit before going to bed. Tomorrow is still Friday. ☺️

26.11 - Kansainvälinen keskiviikko

Kun nousin, Céline oli juuri lähdössä lääkäriin sillä hänen niskansa on ollut ihan jumissa kaksi päivää. Hän ei pysty liikuttamaan päätään ja hänellä on kipuja. Alice nukkui vielä kello 8 mutta Clé oli ollut hereillä jo puoli seitsemästä lähtien. Puin tytöt ja otin heidän kanssaan aamupalan. Pian Céline palasi ja ilmoitti olevansa sairaslomalla perjantaihin asti. Hän todella tarvitsee lepoa. 

Clé ja minä lähdimme kahdestaan musiikkiteoriatunnille sillä Alice jäi kotiin äitin kanssa sänkyyn katsomaan piirrettyä. Céline sanoi että hänen täytyy hakea lääkärin määräämät lääkkeet apteekksta, mutta ilmoitin heti että minä kyllä voisin hakea ne. Céline vaikutti helpottuneelta ja antoi kaikki paperit ja kortit minulle. Halusin auttaa häntä niin kuin vain pystyin ja olihan sekin kokemus mennä ranskalaiseen apteekkiin hoitamaan reseptiasioita.

Palattuani toin kaikki lääkkeet ja selitin samat jutut kun farmaseutti apteekissa oli selittänyt minullekin, mitkä lääkkeet tulee ottaa aamulla, kuinka monta, ruoanko yhteydessä, millaiseen kipuun... Alice ja minä menimme alakertaan valmistamaan Célinelle pienen aamupalan sänkyyn ja sitten leikimme ennen kuin taas menin hakemaan Clén.

Clén mielestä oli ihan kiva saada vähän erikoiskohtelua ilman pikkusiskoaan ja hän sai pitää ison trottinetin koko matkan. Tyttöjen kanssa leikittiin kotona siihen asti kunnes Mamu ja Valé saapuivat, melkein tunnin myöhemmin kuin yleensä. Puimme isolle barbienukelle tyttöjen omia vanhoja vaatteita, jotka kaivoimme esiin vintiltä, ja sitten leikittiin hetken playmobileilla.

Söin kotona lounaan ja sitten suuntasin bussilla Lilleen tapaamaan Charlottea (Englanti), joka työskentelee kieliassistenttina koulussa Lillessä. Tapasin hänet, ja muutaman muun Language Assistantin, Lillessä kerran kahvilassa.

Kuljimme yhdessä jonkin aikaa Euralillessä ihmetellen joulufiilistä ja etsien joululahjaideoita, jonka jälkeen menimme kahvilaan herkkupalalle. Juteltiin kauan ja tykkään kovasti Charlotten brittiaksentista.

Lillen joulumarkkinat ovat alkaneet! Ne ovat aivan ihanat, keskieurooppalaistyyliset ja sieltä löytää vaikka mitä; herkkuja, käsitöitä, vaatteita, leluja, suklaata, koristeita, koruja, alueellisia erikoisuuksia, ym. Aivan uskomatonta että tälläiset markkinat ovat täällä ihan jouluun asti.

Jäimme jonkin aikaa juttelemaan puheliaan myyjän kanssa, jota kovasti kiinnosti meidän kansainväliset taustat ja hän kertoi innoissaan eri ranskalaisista jouluperinteistä ju ruoista.

Pian Charlotten kämppis tuli myös keskustaan, heillä oli vielä asioita hoidettavana ja alkoi olla aika mennä kotiinpäin. Oli tosi mukava tavata uusia ihmisiä näin!

Kotona touhusin hetken omia asioita ja söin yhdessä koko perheen, Mamun ja Valén seurassa. Pian lähdin taas Lilleen ulos tapaamaan kavereita. Menin autolla ja heti Linsellestä poimisin mukaan Miriamin ja sitten koukattiin Mouvaux'n kautta hakemaan Sofia.

Tapasimme monen muun kanssa kello 21 République Beaux Arts metroaseman edessä. Parkkeerasimme auton jonnekkn lähistölle. Menimme Boulangerie Bariin, jossa olemme olleet kerran joidenkin kanssa. Porukassa oli tänään minulle joitakin uusia tuttavuuksia ja oli oikein mukavaa eikä kaikki ole au paireja vaan myös muita työntekijöitä ja opiskelijoita.

((Vasen puoli pöydästä:) Kristen (Ruotsi), Aneta (Tsekki), minä, Sofía (Espanja), (oikea puoli:) Sydney (Kanada), Sanne (Belgia), Sofia (Ruotsi) ja Miriam (Englanti))

Koska keskiviikot ovat keskellä viikkoa, ehkä tylsiä ja yleensä pitkiä päiviä au paireille, olemme havainneet tämän hyväksi päiväksi mennä ulos tapaamaan kavereita.

Päätimme vitsaillen: Let's make of our Wednesdays "Wine's-days"! (Tehdäänpä keskiviikoistamme "viinipäivät")

Olipa monikulttuurinen keskiviikkoilta (Espanja, Ruotsi, Tsekki, Englanti, Belgia, Kanada ja Suomi :D)!

Kotiinpäin kyydissäni oli Sofia, Aneta ja Miriamin. Aneta asuu Bondues'ssa, aika lähellä Linsellestä. En tehnyt mitään pitkiä koukkia ja mielummin koukkaan hiukan kuin ajan ihan yksin.

Pääsin sänkyyn puoli yhden aikoihin. Huomenna minulla onkin yllättäen aamulla töitä.

25.11 - Contente mais fatiguée

Ce nuit j'ai encore pas beaucoup dormi, peut-être 4 heures. Le matin je me sentais très fatiguée mais on doit quand même garder une rythme et j'avais promis d'aller à domyos avec Iara. J'ai pris on bon petit dej et c'était parti!

On s'a vu à domyos avec Iara à 9h 20. On a essayé un cours de TRX, qui était vraiment dur et après, easy step. Ça nous avons bien aimé mais c'était pas vraiment easy, beaucoup de choses à mémorer.

Le midi j'étais seulement avec Alice et on a mangé des restes du couscous avec de la bonne viande et des légumes. Tous les deux aimaient bien et pour le dessert nous avons pris un yaourt de chocolat ;)

Pendant l'après midi j'ai surtout étudié. Aujourd'hui j'ai encore préparé le gouter pour mangé à l'école de musique avant la chorale de Clé. Il faisait assez froid et il pleuvait alors on n'avait pas envie de rester dehors. Donc, on a fait un picnic goûter dans une toilette. C'était un peu bizarre mais rigolo! Là il y avait bien d'espace et on est restée dedans un peu jouer avec Alice à cause du temps mauvais.

Alice et moi ont encore fait des massages après son bain et pendant que Clé a pris le sien. Les parents sont rentrés vers 19h et j'ai dîné seule avant de partir pour mon volley, qui a commencé à 20h. 

Le volley était super, comme d'habitude ☺️, mais j'étais assez fatiguée après pas avoir beaucoup dormi. C'est marrant quand les autres font les blagues avec moi car je suis étrengère et fais plein des erreurs en parlant et jouant. On rigole bien ensemble. Je suis parti un peu avant parce que je voulais parler avec ma maman ce soir et aussi étant fatiguée.

Ça a fait bien de faire le skype avec maman ce soir. Elle avait beaucoup à raconter et moi aussi. J'ai pris un petit repas et du thé en même temps. Avant de faire dodo je me suis bien détendu. Je suis tellement fatiguée. Ma famille me manque! ❤️

24.11 - Un bon lundi normale

Je me suis reveillée assez tôt, Alice et Clé n'étaient même pas encore parties. J'avais un bon petit déjeuner tranquille en étudiant l'espagnol. Après je suis allé marcher avec Sofia. Il faisat beau et c'était tres bien. On a parlé presque que le français ensemble.

Pour le midi il y avait des steak hachées, du purée avec des petits pois et Anthony est rentré pour le midi aussi. On a pressé les feuilles qu'on a ramassé la semaine dernière et après, c'était déjà l'heure de partir à l'école.

Pendant le début d'après midi j'ai fait mes excercises de français. Ils étaient très difficiles et je devais être vraiment concentré. Apres, je suis allée chercher Alice pour aller chez l'orthophoniste et j'ai continué avec les excercises de français.

Après le rendez-vous d'Alice on a joué ensemble avec Alice un jeu de societé et préparé le goûter.

Ce soir on a fait plein des jeux aussi avec Clé mais elle a aussi fait plein de bêtises. Quand Alice était dans le bain j'ai fait les devoirs avec Clé et elle voulait pas se concentrer. Clé étant dans le bain on a fait une massage avec Alice. D'abord c'était à mon tour de le faire et après Alice m'a fait une massage. Alice adore les massages. Ça a aussi été son bon moment de la journée. Clé a beaucoup rigolé parce que j'étais en soutien-gorge en haut pendant la massage.

Le soir on a bien mangé et que des légumes. Dans ma chambre j'ai encore mangé du chocolat en skypant d'abord avec Fabi et après avec Emi. Ça faisait bien. Même si c'était juste un lundi normale, c'etait une très bonne journée!

23.11 - Éclaibes, Valén syntymäpäivänvietto

Nukuin aamulla puoli kymmeneen. Kaikki olivat jo ylhäällä ja valmistelivat lähtöä isovanhempien luo. Tänään vietettiin Saint Clémentine päivää eli aamupalahetki oli vähän erikoisempi ja Clé sai pienen lahjan. Annoin hänelle tikkarin, jonka olin saanut eilen. Minulle on tullut enemmän Lutikka (seinälude) jälkiä ja ne kutittavat todella. Ennen lähtöä Anthony laittoi jotain myrkkyä huoneeseeni ennen lähtöä. Toivottavasti aine auttaa.

Yhdentoista jälkeen suuntasimme kohti Éclaibes'ia, Célinen vanhempien ja siskon luo (Mamu, Papu ja Valé). Matkalla Martin ja Alice lukivat kirjoja ja Clé teki ompelukuvaa, jonka hän sai nimipäivälahkaksi. Minä yritin lukea vähän ranskaa autossa, mutta tehtäviä oli vaikea tehdä autossa koska sanat ovat tosi vaikeita ja tekstit vaativat kovaa keskittymistä. Matka kesti noin tunnin.

Éclaibes on pieni kylä maaseudulla ja Mamun ja Papun talo on aika iso. Yläkerrassa lapsilla on jopa omat huoneet kun he tulevat joskus lomalla pidemmäksi aikaa. Mamulla ja Papulla on paljon kissoja, suuri puutarha ja jo paljon joulukoristeita. Mamu rakastaa koristella pihaa kaikenmaailman jouluvaloilla ja joulukoristeilla. Jonakin vuonna hän on jopa voittanut jonkun palkinnon alueen parhaasta joulukoristelusta.

Tultuamme perille aloitimme aika pian appérolla. Aikuisille oli skumppaa viinirypäleliköörillä, lapsille eri mehuja ja muuten kaikenlaisia suolaisia apperitiiveja. Ruoaksi oli couscousia eri lihoilla ja kasviksilla. Samalla telkkarista seurattiin tennismatsia Ranskan ja Sveitsin välillä. Turnaus oli parasta aikaa Lillessä. Ranskalaisten epäonneksi Sveitsi, Roger Federer, voitti. Jonkin ajan päästä oli juustolautanen ja sitten jäätelöä.

Lasten kanssa pystytettiin joulukaupunki. Se oli aivan ihanaa koska yleensä minä ja Anton kasataan kotona samantapainen kylä joulusin. Tuntui kotoisalta.

Sitten leikin hetken sotaa Martinin kanssa kunnes naapurin poika, Matheo, jonka Martin tuntee hyvin, tuli hakemaan Martinia ulos leikkimään. Minä ja tytöt menimme myös ulos leikkimään. Alice auttoi Mamua joulukoristeluiden kanssa ja me muut leikkisimme hippaa. Valé naureskeli jälkeenpäin Célinelle että hänellä on neljä lasta. Totesin vain että voi voi, etsisitte au pairia mutta saittekin lapsen. Kaikki vain nauroivat ja Céline sanoi että hänen mielestä se on hauskaa että tykkään leikkiä.

Tulimme kaikki sisälle ja valmistelimme synttärikakun. Kaikki lauloivat Valérielle ja hän puhalsi kynttilät yhdessä lasten ja minun kanssa. Kakku oli ihana kolmilkrroksinen suklaakakku. Olin jälkeenpäin aika täynnä sillä tälläinen kakku maistuu minulle aina 😋.

Oli jo pimeä ja aloimme suuntaamaan kotiinpäin. Ajoimme yhden jouluvaloista tunnetun pienen kylän läpi. Se on köyhä pieni kylä, joka oli aivan uskomattomasti koristeltu. Jouluvaloja, eri värisiä, vilkkuvia ja kimmeltäviä, oli joka puolella. Autossa kirjoitin blogia, Martin luki sarjakuvia, Clé jatkoi ompelukuvaansa ja Alice nukkui. Kuuntelimme hauskaa lastenmusiikkia ja fiilis oli oikein hyvä, samoin kun mennessä. 

Pelkäsin vähän että aika tulee pitkäksi Éclaibes'issa ja että vain hoidan lapsia mutta oli oikein mukavaa ja en tuntenut itseäni ylimääräiseksi.

Kotona kaikki puuhaili hetken omia asioitaan ennen iltaruokaa ja minä tuuletin huoneeni örkkiaineen hajusta. Puhuttiin pöydässä paljon onnistuneesta päivästä ja aloimme puhumaan talvilomasta, jonka he viettävät châlet'ssa (mökissä) vuorilla Mont Blanc'n lähellä. Pääsen halutessani heidän mukaansa, ja kyllähän minä haluan! 😄 He näyttivät ruoan jälkeen viime vuoden talviloman kuvia ja videoita. Paikka ja vuoret näyttää aivan mahtavalta!

Harjailin hampaat Clén kanssa ja sanoin kaikille hyvää yötä. Tein hetken ranskantehtäviä, chattailin ja luin lehteä vielä huoneessani.

22.11 - Disneyland Paris

Varje timme före väckningen vaknade jag för jag var väl lite orolig och ivrig för resan. På morgonen smög jag bara runt, tog alla mina saker och åkte iväg. Jag fick ta clion till tram stationen Trois Suisses och på vägen plockade jag upp Sofia. Vid samma station steg också Pat på och senare steg Iara på samma tram. Vi tog metron till 4 Cantons, därifrån cicevoyages bussen startade. 

Jag satt bredvid Sofia i bussen och vi vilade för det mesta. I bussen fanns en mikro och jag testade den för att värma min gröt även om chauffören sade att den inte fungerade men det gjorde den tammefan nog. Jag kände mig ganska nöjd med min varma risgrynsgröt på morgonen.

I bussen anmäldes att vi snart skulle komma fram och även om jag inte riktigt hade sovit mycket, blev jag helt jätte pigg och taggad för dagen. När vi åkte under en port med texten "Disneyland", lampor och en massa bilder på figurer, fattade man att det på riktigt snart är sant att vi besöker Disneyland. Vi kom fram kl. 10, bussvärden delade ut biljetter till oss och sedan var det fritt fram att spendera dagen ända till 18.30 i Disneyland. 

Det var ännu en bra bit tills vi var framme i parken men runtom hördes Disney- och julmisik och fiilisen bara steg. Jag hoppade, dansade och sjöng med vissa låtar. Vi fyra var alla som små barn igen. En turkisk flicka, Isil, utbytesstuderande i Lille, anslöt sig i vår sällskap och var med oss hela dagen. Hon var också på cicevoyages resan. Jag tyckte lite synd om henne eftersom vi fyra, Sofia, Pat, Iara och jag, är så nära och hade våra gemensama grejjer och i många attraktioner sitter man alltid två och två.

(Sofia, Daniela, Ramia, Pat, Iara, moi, Isil framför ingången till Disneyland)

Genast när vi kom in i parken, kändes det som om man anlänt i en sagovärld, alla färger, dekorationer, figurer, byggnader, musiken... Ljuvligt! Redan vid första attraktionerna märkte vi att vi inte på något sätt kommer att hinna se allt på en dag. Parken är enorm, människor fanns överallt och köerna till alla attraktioner var åtminstone 50 minuter. Det fanns möjligheter för en "fastpass", ett slags förkörsrätt till attraktioner, men de var bara vissa tider och man måste vara tidigt ute med att ta dem. Det krävde lite planerande.

Vi började med Space Mountain, som var en fartfylld berg- och dalbana i rymden. Den var toppen! Efteråt skådade vi Prinsessornas parad och lunchade. Om en stund började det snöa, men det var av skum och såg väldigt fint ut. Vi tog en fastpass för Indiana Jones banan och for till Pirates of the Caribbean båten under väntetiden. Kön dit var 60 min och efter 50 min köande anmäldes ett tekniskt problem och att alla måste lämna attraktionen. Det harmade lite efter köandet men Indiana Jones efteråt var häftig.

Hela Disneyland området var alldeles fantastiskt med alla dess byggnader, dekorationer och detaljer. Alice's Curious Labyrint var väldigt söt. Vi ville besöka Le pays de contes de Fées, en sagorunda, men den stängde också p.g.a. tekniska problem.

Sofia och Isil köpte åt sig fina glassar, jag en stor Gaufre (våffla) och Iara ett karamelläpple. Till näst for vi och köade (50 min) för Phantom Manor, ett spökhus. Den var fint gjord och man rörde sig både till fots och i vagn. Banan stannade en tid i ett skede och det anmäldes att det är ett litet problem som snabbt ska fixas. Big Thunder Mountain, var också ännu en bana vi absolut ville åka. Kön var 70 min men med musik loh sällskap är det inte så farligt att köa. Vi brukade utnyttja köerna för våra mellanmål. Sedan när de anmälde efter 50 min köande att denna attraktion har tekniska problem och måste stängas, blev vi nog lite besvikna.

Disneyslottet och alla ljusen i mörknet var en otroligt vacker syn. Det var en helt obeskrivlig känsla och jag blev emotionell igen. Sista attraktionen vi skulle till och dit vi också hade fastpass var Star Tours men kön var ändå för lång för att vi skulle hinna i tid tillbaka till bussen. Istället hann vi gå lugnare längs huvudgatan med alla juldekorationer, ljus och butiker.

Trots oturen var besöket lyckat och med dessa underbara vänner kan det inte bli annat än bäst. Vi hade också tur med vädret. Det var varmt, 12 grader, och vackert. Det blev ännu helt massor som jag skulle ha velat besöka och vi hann inte riktigt alls kolla in butiker. Detta var den sista längre resan vi gjorde tillsammans alla fyra före Sofia åker.

I bussen var vi ganska trötta. Vi vilade för det mesta, åt och jag skrev. Cicevoyages' traditionella lotteri ordnades igen och Sofia var lycklig och vann en Disney plånbok. Alla resenärer fick en slickepinne.

Väl framme i Lille sade vi hejdå till varandra med kompisarna. Det var en underbar och sagolik dag! Familjen hade inte behövt clion under hela dagen så den befann sig ännu vid Trois Suisses så jag tog mig hem med den.

Föräldrarna och Martin var ännu uppe när jag kom hem kl. 23. Jag berättade kort om dagen och tog kvälls-/nattmål. Sedan chattade jag ännu en liten stund för att varva ner mig.

21.11 - Med fredagens tankekraft och snålskjuts framåt

Medan jag åt morgonmål läste jag spanska med duolingo. Jag lyssnade sedan på musik och studerade lite före jag skypade lite med mamma, som för stunden befinner sig i Barcelona.

Clé var jätte uppkäftig med mig. Hon tog inget på allvar som jag sade och svarade antingen med baby- eller gangsterröst. Flickickorna skyllde allting på mig och Clé bossade runt med uttryck, som "om jag ska lyda dig, så berättar du en historia", "vet du int ens dedär baby Amanda" och "jag har bott här sju år och vet mycket bättre än du". Jag var ingen glad och lekfull au pair då jag, utan bara väldigt irriterad.

Till lunch åt vi Tomates farcies, varefter jag lät ungarna titta lite på TV, medan jag städade köket och sedan spelade vi Pouet! Pouet! (pantomim).

Just när vi skulle ta oss till skolan, sade Clé att hon behövde ett målarförkläde för i eftermiddag till skolan. Hon provade snabbt de gamla förklädena hemma men alla var för små och så gick hon och letade efter mammas målarskjorta. Vi sökte även på vinden efter för stora t-skjortor, men utan framgång. Vi började redan ha väldigt bråttom och så ringde vi snabbt Céline och hon förklarade hur vi bara hittade någon av hennes äldre t-skjortor. Flickorna åkte med trottinetterna och jag sprang till skolan. Klockan ringde just när vi såg skolan och dörrarna stängdes men som tur var där någon annan som hade kommit lite sent och öppnade dörren för oss. Clé började redan vara helt i panik men hon hann väl. Alice behövde ännu på toa före men hon blev ej heller mycket försenad. Det var en minipanik för mig också.

Sedan när jag kom hem hade jag några facebook meddelande av Iara, Pat och Sofia om att vi skulle träffas i Lille i eftermiddag och om 10 min lämnade jag huset igen. Jag hade också behov av att gå och fixa ett nytt busskort. När jag hade suttit en stund i bussen, kom jag på att jag inte alls hade betalat, men lät det sedan bara vara och som tur kom ingen kontrollör. Usch vilket badass beteende av mig!

Vi träffades väldigt kort med kompisarna i ett café nära Gare Lille Flandres. Det var skönt att träffas ens snabbt. Sofia berättade sorliga nyheter för oss, att hon inte återvänder hit efter julen. Hon har tagit beslutet främs p.g.a. transportförbindelserna från Mouvaux och för att hon känner att hon gör mera nytta annenstans. Jag blev väldigt ledsen men respekterar hennes beslut och är glad att hon först ville berätta om det för Iara, Pat och mig. Med familjen här och i Sverige hade hon diskuterat saken redan. Jag vill absolut att hon ska vara lycklig men jag kommer att sakna henne.

Det kändes skönt att stiga i bussen och bara pipa med sitt busskort igen. Visst kostade det ju att laga ett nytt, överföra abonemangen och låsa det gamla kortet, men det är värt det.

Till goûter lagade jag igen tartines surprises. Flickorna tittade ett avsnitt Fifi Brandacier (Pippi Långstrump) och sedan var det dags att tvätta sig. De lekte länge tillsammans i badet överraskande lugnt, men när det var dags att tvätta sig blev det ett himla liv. Efter badet klädde flickorna upp sig lite eftersom familjen var på väg till vänner för kvällen. De satte t.o.m. lite smink.

När Anthony kom hem, hade han Malou med sig i en bur. Henne hade opererats bort en böld och hade nu en tratt runt huvudet. Clé och Alice började gråta hysteriskt för de trodde att hon snart skulle dö. Det var sedan ett förklarande för Anthony och mig.

När Céline också kom hem gick de ganska snart iväg. Jag gick inte med dem eftersom jag ville förbereda allt för imorgon och gå vettig tid och sova. Jag blev först och gullade lite med stackars Malou, som bara yrade runt förvånat.

Ikväll kokte jag risgrynsgröt till mig själv. En njutning! Sedan satt jag vid datorn och surfade olika attraktioner i Disneyland och chattade med Greta.

Såja, allt packat för Disneyland utfärden imorgon, varma kläder, något att äta, att göra i bussen och ivrigt humör. Jag tror att resten av kvällens risgrynsgröt också går att äta som kall på resan. Hur ska jag kunna somna nu och stiga upp om sex timmar!?