31.12 - New Years Eve

We all slept in long, except Anthony, who had to go to work. Céline and Alice went to the supermarket to fill up the fridge and get everything for having guests for lunch and for our New Years Eve. Clé and Martin had to do some organizing and cleaning, I helped them a bit and then we started coloring the carton houses of our Build A Bears. When Céline came home she seemed a bit stressed cause we would soon have invited people coming over, nothing was prepared yet and she wasn't satisfied with the children's organizing. After a bit noise and stressing the situation calmed down. I tried to help as much as I could and Céline prepared a very nice appéro and Lasagne.

After I got for Christmas the kit to crochet a bag, I got a crochetting boom. During the trip to England I had a lot of time to crochet in the car and that's what I've brought about. I'm satisfied.

I left to Lille in the afternoon to fix some stuff and to meet Vanessa (Equador), who's also working as an au pair. It was the first time we met and we went to a coffee place, Notting Hill, to have a chat. It was very nice to get to know her and we had surprisingly many things in common.

In the bus on my way home I kept on crochetting. Some people looked a bit disparaging, but I don't care.

At home we prepared everything for the evening and I skyped short with my family. Céline showed me what all she had bought for our evening and Anthony installed a disco light in the living room. We put on music and everybody started dancing.

When the parents left at eight we began with the children with an appéro and started watching the movie Frozen. I could also finally see it. In the middle we took a break and made crêpes. The children didn't like it at all that I told them to start with a salty crêpe before having sweet ones. Alice told that she had stomach ache, but I didn't really believe her because it's her normal excuse if there's something she doesn't like. Clé also just told her to stop lying but suddenly Alice puked. Martin called the parents and they told us to give Alice some medicine. After the medicament Alice ate an nutella crêpe with sugar and later also chocolate, so she wasn't that sick. Martin was also very surprised about having to have something salty before the sweet and didn't eat his whole salty crêpe eighter. I wonder sometimes if my rules are weird. I kind of prefered my salty one, where I put salmon and chèvre cheese. However, then we continued watching Frozen.

After Frozen we danced a bit. Alice made a crise and wanted then only to hug her mum, which was unfortunately impossible in that moment. She didn't want anything from me and I could do nothing. Then we began the next movie, Despicable me (Moi moche et mechant). At midnight we made a countdown toasted with apple juice, danced and threw serpentine around us.

After the movie it was already 1 am and I put the children to bed. They fell asleep easily. Alice had still many weird requirements before going to sleep but I managed. Martin helped me a bit to clean before going to bed. I organized and cleaned still for a long time before I could go to bed.

This New Years Eve was very different from the ones I've had before, but not bad eighter. Happy New Year 2015! 🎉

30.12 - Heading Back Home

This morning we didn't put any alarm and we woke up calmer and started packing our stuff. It was the last time we had breakfast in this hotel and then we also still went once to the pool. Today the jacuzzi was also in use again. I profited especially from the sauna and the hamam. After returning back to the room we took all our stuff, checked out, packed the car and head out south.

Now it was time for the thing the children (and I) have beet waiting for all the time, to visit the Build A Bear shop and fabric a soft toy. It's some kind a tradition of this family to get a Build A Bear when traveling to places where that exists. The children have been telling me a lot about Build A Bear and I also got myself one. The children all chose one and got also a lot of accessories and clothes for their soft toys. I had hard to choose mine but finally decided to have a classical teddy without buying any extra stuff for him. You could yourself help to stuff up the toy and decide how hard or soft you want it to be. Before getting it sewed you take a small heart, give it a kiss and put it inside your soft toy promising it a home and giving it your love. I can tell there weren't many 18 years old getting themselves a Build A Bear.

After we four had fabricated our toys we brushed them and then we all registrated us as owners of our certain soft toys. You had to enter a lot of informations because if you would loose your teddy and someone it, it could always find back to you. If you wanted, you could also make a "birth certificate" for your toy and register it a name. I called my teddy Louis. When you paid, you got a small house of carton as bag for your furry friend. It was a lovely process and I feel really lucky of my purchase. Seldom, but sometimes I believe that materia can make you happy. I don't remember when I the last time got myself a toy.

Louis is for me more than just a souvenir. He's a friend for life and a memory of the time I've spent away from home now and will support me in both better and harder times.

We all continued lucky our voyage with the destination Hastings. Everyone except Anthony and Clé slept a bit. In Hastings we had a picnic in the car on a parking place and then we went to walk a bit in town. Originally we wanted to visit the place of The Battle Of Hastings but it was closed during the week now in winter. We drove down to the sea to see the beach and the sunset and then we made ourselves on the way back home. 

Before getting to the highway the roads were tiny and the view over the English countryside beautiful and then the dark fell. When the girls do something stupid and Céline tells them to stop, it seems to have much more effect than when I tell them the same. In the car the children watched movies on iPads and Céline knitted. We went also home by the Eurotunnel. The children and I amused ourselves with our new furry friends

Arrived in Calais we went straight to eat to the closest fast food place, which was in this case Quick, ok, not bad. I had a chicken burger and and fried cheese (Leerdamer) balls. Again an experience with a new fast food chain for me. 

It was already late, the girls slept in, Martin read, I wrote a letter and then we played with our soft toys until we got home. The children went straight asleep and the parents and I organized our stuff a bit but went then also quickly to bed.

The trip was lovely and I'm very happy that the family was okay with me joining them. I enjoyed their company and hope they didn't feel too bothered about me being there too.

29.12 - A Day In London

This morning we got up a bit earlier because we're going to London and there's a lot we want to see. I'm very excited! Clé's Kiddy Secret alarm, which was a sound of horse neigh, woke me up. Everyone laid still for a while in their beds before getting up, Alice with Anthony and Clé came to give me a hug under my blanket.

After the brilliant breakfast we made ourselves on our way. It was a pretty cold morning and frost everywhere on the ground. The car ride was one hour and there was a lot to see while approaching London. The city seemed endless. First arriving to the center we drove over the Tower Bridge and while crossing the Themes we had a beautiful view to Big Ben, Westminster Abbey and the London Eye.

First we parked close to Buckingham Palace. Céline stayed in the car because she felt really sick. For the beginning we started with the parade of the guards at Buckingham Palace. The parade is at 11 am only once a day, and mow in winter only every second day. The amount of people was huge and we had luck because the guards marched just in front of us.

We parked the car for the whole day close to Westminster Abbey. From there we walked along the Themes admiring the magnificent buildings. We had lunch at KFC. The children had children's menu with nuggets, Anthony some chicken wings, I a pulled chicken twister and Céline nothing cause she didn't feel good and had no appetite during the whole day.

Then, because we're in London and there are sales everywhere, we had to do some shopping. We went to Primark, where everything was pretty cheap and even I bought some clothes. All the children got a souvenir from a souvenir shop and then we lead a head by bus, a red doubledecker, to the Science Museum. It was very pleasant to travel by bus because you could see a lot, especially along Oxford street.

(The children with Paddington)

The Science Museum museum was very educating and fun. You could do and try a lot of things yourself. The museum is huge so there was no possibility for us to visit everything but I think we chose very well the parts we absolutely wanted to see.

It was cold and totally dark when we left the museum. We took two buses to get back to the car and everybody seemed already a bit tired, certainly Alice. We changed bus at Picadelly Circus, which was a breathtaking view with all the lights in the dark. London is very beautiful also at night. In the car the children watched movies. When arrived to the hotel we went straight to the restaurant. This was our last night here and I was in a mood for a desert, a chocolate brownie, after my fishballs. The children had found their favourites from their menu and Céline ordered just nature rice. Hopefully she's better tomorrow.

It was already late and everyone went quickly to bed. Some read still something and I wrote postcards.

Today it's four months ago I left Finland for my adventure in France at the Puech family. Incredible how time has flown by.

28.12 - Windsor och Eton

Vi hade på väckning klockan 8.30 och de flesta bärjade vakna då. På natten hade Martin, antagligen i sömnen eftersom han inte själv hade någon minnesbild, kommit och se mig. Han bara tittade och även om jag frågade honom om han var okej, sade han ingenting och återvände slutligen till sin säng igen.

Hotellmorgonmålet var srålande. Det fanns något för alla, typisk engelskt morgonmål, frukter, muron, yoghurtar, bröd, syltar och det allra bästa; pannkaksautomaten. När man tryckte på knappen, väntade man en stund och sedan fick man färska pannkakor.

Strax efter morgonmålet förberedde vi oss för avfärd mot Windsor. Bilresan tog en timme och jag fick färdigt min virkade ugglaväska. Vi gick och besöka Windsor Castle. Alla fick hörlurar och en apparat hängande runt halsen för att få guidning på sitt språk. Min var också på franska eftersom hela familjen beställde sina på franska men det störde mig inte alls. Inträdet var inte alls billigt men slottet var helt fantastiskt. Windsor Castle är i princip drottning Elisabeth 2:s andra hem. Storbritanniens flagga var på toppen, vilket innebär att drottningen var på plats.

Efteråt gick vi och lunchade i stan Windsor, som befinner sig runtom slottet. Där omkring finns en massa butiker, restauranger och caféer. Vi åt på en restaurang, La Tapas, där man kunde välja många olika tapas, som är mindre rätter man kan dela på. Jag beställde pulled pork och salsa ciabattor, aubergine - tomatgratäng med Manchego ost och getostsallad. Det var deliciöst! Vi bytte sedan lite med Anthony. Barnen fick också i sin meny välja några barnvänliga komponenter och efterrätt tillhörde i menyn. Eftersom jag nu är i England, måste jag sedan bara gå och köpa Cadbury choklad för senare.

På hemvägen åkte vi först för att kolla in Eton, Englands bästa skola, som är en internatskola för pojkar, kostar skjortan och där alla Englands prinsar har gått. De var väldigt fina gamla byggnader och jag fick lite ett Hogwarts intryck. Trafiken stockade mycket på motorvägen, vilket är ganska logiskt med tanke på att det är söndag kväll efter julhelgen och London (inkl. metropolområde) har ca 15 miljoner invånare.

Tillbaka i hotellet gick vi snarti till badutrymmena, badade, satt i hamammen (turkiska bastun) och tvättade oss. Sedan gick vi rakt till restaurangen, dit vi idag hade reserverat ett bord. Jag beställde en riktig restaurangburger med en god biff och Stilton (~blåmögelost), smaskigt. I lobbyn spelade vi igen en runda milebornes och så stannade jag i lobbyn en stund för att skypa kort med Emilia. I rummet låg alla redan i sina sängar och läste. Jag är också väldigt trött och går rakt och sova även om klockan inte ens är 22.

27.12 - Det bar av till England

Vi hade en flygig morgon när alla skulle laga sig i ordning och sedan startade bilen mot England. Alla var ivriga! I bilen fortsatte jag med mitt virkande, Céline började sticka, Anthony körde och barnen läste eller vilade sig. Vi åkte först till Calais och tog därifrån tunneltåget över till Folkstone. Det var faktiskt häftigt att åka på tåg med bil pch sedan åka under Engelska Kanalen från Frankrike till England. Det var kontroller, köanden och väntaden före starten men själva tågfärden tog endast en halv timme. På tåget kunde man stiga ut ur bilen och gå runt bilarna i vagnen.

När tåget dök upp ur tunneln var vi i England. Helt otroligt! Vi åkte först till Cantherbury centrum för att kolla in stan och en katedral. Det var faktiskt kallt och vi trivdes inte ute långa tider. Vi hade en lunch picnic med sandwichar, tabouleh (typ couscous med kyckling och grönsaker) och snacks, i bilen. Céline hade lagat min sandwich med foie gras rester, som hemma skulle ha blivit dåliga, från julen. Den var ganska gourmet 😉. Vi åkte sedan till havet för att besöka stranden. Det var en verklig snabbvisit eftersom det var stormigt och kallt. Vi höll på att flyga iväg där på stranden.

Vi anlände till vårt hotell, Milestone Holiday Inn, på eftermiddagen och checkade in i vårt sexpersoners rum. Lobbyn verkade genast mysig och ungarna förklarade ivrigt alltmöjligt om hotellet eftersom de har varit här för två år sedan. När vi väl installerat oss i rummet hade vi en lång lugn stund som alla bara pynjade med sitt förrän vi gick och badade i hotellets simbassäng. Här finns också en bastu och en ångbastu! I dessa två utrymmen spenderade jag särskilt mycket tid.

I rummet hade vi en lugn stund och sedan en appéro semesterns början till ära. Sedan gick vi ner till restaurangen och medan vi väntade på vår reservation spelade vi milbornes i lobbyn. Det var mysigt framför en öppen spis.

Restaurangen var rätt lugn och alla hittade något gott att äta. Med varje vuxen, som beställde en normal meny, åt ett barn gratis, så det var ganska passligt med tre vuxna och tre barn. Vi kommer äta här varje kväll.

När ungarna gick och sova, fixade jag internet och gick och satt lugnt ensam i lobbyn en stund för att chatta och skriva blogg. Hittills har det fungerat riktigt bra att resa med den här familjen.

26.12 - Rauhallinen toinen joulupäivä

Ensimmäisen kerran heräsin kun tytöt tulivat huoneeseeni, laittoivat täyden valaistuksen ja sanoivat: "Amanda, c'est le matin!" (Amanda, on aamu!). Kysyin oliko joku muu jo hereillä ja he vastasivät etteivät tiedä joten pyysin heitä antamaan minun vielä nukkua ja he häippäsivät kuuliaasti. Nousin viimein vasta klo 11 ja tullessani alakertaan kaikki olivat jo ylhäällä ja oli jopa vieraita, Célinen serkku perheensä kanssa, naapuri ja Papoun veli vaimonsa kanssa. Heillä oli jo appéro menossa. Liityin aamupalan jälkeen myös heidän seuraan.

Jatkoin virkkaamista ja pelasin Martinin kanssa Scrabbelia, mikä oli minulle aika vaikeaa ranskaksi.

Söimme vielä heillä ja jälkiruoaksi oli kahvinmakuista kakkujouluhalkoa. Menin pienelle kävelylle katselemaan lähistän maaseutua. 

Céline piti pienet päiväunet ja sitten pakattiin tavarat ja lähdimme kotiinpäin. Kiittelin kovasti talon väkeä oikein mukavasta joulunvietosta. Tytöt olivat kovin ärsyyntyneitä automatkan ja Célinellä oli kova komento päällä välillä. Virkkasin koko kotimatkan ja Célinellekin iski himo tehdä käsitöitä, joten koukkasimme yhden Célinen lempikauppojen, Culturan, kautta ostamaan lankaa englanninmatkan automatkoja varten. Minäkin ostin lisää lankaa, sillä kassini alkaa näyttää jo kassilta. 

Takaisin Linsellessä kävimme postissa ja kotona oli paljon järjestelyä ja pakkaamista, kaikki joululahjat ja tavarat englanninmatkaa varten. Ruoaksi oli pasta Bolognesea, kaukana jouluruoasta. Kaikille maistui oikein hyvin.

Tänään oli mentävä järkevään aikaan nukkumaan, sillä huomenna on herätys seitsemältä. Huoneessa kasasin vielä viimeiset tavarani, skypasin, söin tuhtivanukkaan, kuuntelin musiikkia, virkkasin ja halailin Malouta.

25.12 - Joulupäivä Éclaibes'issä

Kaikki nukkuivat aika kauan mutta sitten piti vähän vauhdikkaasti valmistautua ja lähteä kohti Éclaibes'ia, Célinen vanhempien luo. Automatka oli aika hiljainen, sillä kaikki olivat menneet myöhään nukkumaan ja rytmi on vähän sekaisin. Lapset lueskelivat ja minä kirjoitin blogia. 

Saavuttuamme Éclaibes'iin Mamou, Valé ja Papou jo odottivat. Mamou kovasti valmisteli kaikenlaisia ruokia. Appéron ja entréen (alkuruoan) jälkeen yhtäkkiä joulupukki oli käynyt jättämässä lahjoja kuusen alle. Lapset olivat riemuissaan huomatessaan lahjat ja heti alkoi aikamoinen pakettishow. Lapset jakoivat lahjat ja repivät pakettinsa auki aivan silmänräpäyksessä. Myös aikuiset avasivat lahjat melkein heti ja pakettirituaali oli ohi paljon nopeammin kuin mihin olen tottunut. Täälläkin sain lahjan myös talon väeltä, silikonisia kakkumuotteja. Todella kilttiä ja ajattelevaista. Onneksi minullakin oli edes suklaata heille. Célineltä ja Anthonyltakin sain vielä neljä pientä hauskaa reseptikijaa. Nyt minulla on aikamoinen leipomisvarustus. 😋

Sukulaiseni suomessakin ovat olleet ihanan ajattelevaisia ja avasin niitäkin lahjoja täällä, liikuttavaa. Sain kassinvirkkaussetin, hauskat pikkuhoisut, suomalaista designia ja suklaata.

Seuraavaksi oli vuorossa ruokailu, kanaa farssitäytteellä, maroneja (kastanjoita), perunoita ja papuja. Jälkiruoaksi oli taas vuorossa erilainen jäätelöjouluhalko, suklaa ja vanilja-crème brûlée.

Loppuillan lapset leikkivät joulupukin tuomilla lahjoillaan ja kaikki touhuivat paljon omiaan. Martin ja Valé rakentelivat Marinin kaikkia uusia legoja ja Céline ja minä rakensimme Clén playmobilhevostallin. Aloitin virkkaamaan pöllökassia Niinalta ja Samilta saadulla kassinvirkkaussetillä. Tosi kiva virkata pitkästä aikaa. Skypasin suomeen, jossa perheeni ja äitin siskon perhe oli mummin ja ukin luona ja joulunvietto täydessä vauhdissa. Oli kiva kuulla ja nähdä vähän kaikkia, myös pienimpiä serkkujani. 

Jatkoin koko illan aina välillä kassinvirkkausta ja jäin konkreettisesti koukkuun tähän virkkaamiseen. Jatkoin jopa kylpyhuoneessa kun juttelin Clén kanssa hänen ollessaan kylvyssä. Mamou avasi ison konvehtirasian ja tarjoi siitä kaikille ja illan mittaa kummasti suklaat hupenivat. Mikä olisikaan joulu ilman konvehetja.

(Papou joka näyttää minulle miten mitataan verensokeri hänen diabetes-härveleillään)

Myöhemmin oli rästiruokakierros ja opetin halukkaille jotain sanoja suomeksi. Erityisesti suomen kielen lukuisat vokaalit ja "H" kirjain tuottivat vähän vaikeuksia ja "Hyvää joulua" tai "Hyvää huomenta" eivät ole ollenkaan helppoja lausua.

Minä nukun Martinin huoneessa ja Martin nukkusi äitinsä kanssa. Porukka alkoi olla aika väsynyttä.

Olen saanut nähdä joulun aivan uusin perintein ja maistaa paljon uusia ihmeellisiä herkkuja. En olisi voinut kuvitellakaan joulua täällä ranskassa parempana ja olen oikein tyytyväinen päätökseeni viettää joulu täällä.