Kotiin tultuamme ei kestänyt kauaa kunnes Mamou, Papou ja Valé tulivat. He tulivat hiukan aikaisemmin kuin yleensä, koska Martin lopetti koulun hiukan aikaisemmin ja he hakivat hänet sieltä. Lounaaksi Mamou teki pasta bolognesea, mikä oli oikein hyvää jopa kipeänä. Valé ja Papoukin ovat kipeinä.
Iltapäivällä oli paljon energisempi olo. Clé ja minä kävimme Simplyssä ostamassa aineksia kakkuja ja pipareita varten. Kun annoin hänelle luvan tulla mukaan hän lupasi ettei ala valittamaan kaikesta mitä hän haluaisi että ostetaan. Aluksi meni ihan hyvin mutta sitten se alkoi ja aivan kummallisin selityksin. Yksi ja hauskin esimerkki:
Clé: On peut acheter du nutella? (Voiko ostaa nutellaa?)
Mä: Non
Clé: Mais pourquoi? Tu veux jamais faire des choses marrants! Avec Anna on pouvais. (Mutta miksi? Sä et koskaan halua tehdä mitään hauskaa! Annan kanssa pystyttiin.)
Mä: Tu sais que d'habitude on n'a pas le droit et qu'est-ce que tu m'a promis? Et c'est pas le cas que je ne veux pas du nutella, j'adore le nutella mais tes parents ne veulent pas qu'on en achète souvent. (Tiedät että yleensä ei saa ja mitä lupasit minulle? Ja kyse ei ole siitä etten halua nutellaa, rakastan nutellaa mutta vanhemmat ei halua että sitä ostetaan usein)
Clé: Mais demain c'est l'anniversaire de mamant et à cette boite là il est écrit "je t'aime". On pourra le donner à papa pour qu'il peux le donner à maman à la Saint Valentin. (Mutta huomenna on äitin syntymäpäivä ja tähän purkkiin on kirjoitettu "rakastan sinua". Sen voisi antaa isälle jotta hän voisi antaa sen äitille ystävänpäivänä)
Mä: On a déjà achèté plein des bonnes choses pour faire une gâteau au chocolat et des pains d'épices. Point final! (Olemme jo ostaneet paljon hyviä juttuja valmistaaksemme suklaakakun ja pipareita. Keskustelu loppu!)
Clé: C'est pas drôle! (Ei ole hauskaa!)
Siinäpähän jäi sitten hetkksi lattialle reuhomaan. Hän haluaa huomiota kun kerran on yksin minun kanssani ja yrittää hyödyntää sitä että olen kipeä ja vähän väsynyt.
Kotona aloin tekemään suklaakakkua illan synttärijuhlimista varten. Clé tuli auttamaan minua ja Alice oli liimaantunut telkkarin eteen papu nukkuen vieressä. Tein sitten myös piparitaikinan Martinin toivomuksesta. Juttelin kauan keittiössä Mamoun kanssa, ja otin sitten pitkän kylvyn, jonka jälkeen skypetin äitin kanssa. Yhtäkkiä Clé vain tuli sisään koputtamatta, alkoi valittamaan etten ole vielä tehnyt hänen kanssan läksyjä, itki ja huusi ja kieltäytyi poistumasta huoneestani. Mulla meni siinä kyllä hermot ja periaatteessahan olin koko loppupäivän vapaa. Sain sitten Mamoun ja Valénkin komentelun jälkeen skypettää valmiiksi.
Céline tuli vähän aikaisemmin kotiin. Hän oli väsynyt ja kipeä kuten Anthonykin. Kun kaikki olivat paikalla meillä oli appéro kimppasynttärien kunniaksi. Juhlimme Célinen, Anthonyn ja Martinin vuosipäiviä ja Mamou ja Valé olivat ostelleet paljon lahjoja. Annoin Célinelle virkatun kulhon, jonka olin täyttänyt hänen lempisuklaalla, Ferrero Rocher konvehdeilla. Anthony avasi jonkun kummallisen ikivanhan pullon, jonka löysi kaapin pohjalta. Se oli vanha grand cru viini vuodelta 1991 ja pieni tippa sellaista tuntui tekevän kurkulle oikein hyvää. Iltaa vasten kuume alkoi taas nousta.
Kakkuhetki meni aika myöhäiseksi. Clé ja minä oltiin koristeltu hienosti meidän tekemä suklaakakku ja se oli oikein onnistunut. Clé oli tosi tärkeä sen kanssa että se oli hänen tekemä kakku.
Pian sitten sukulaiset suuntasivat kotiin Éclaibes'iin ja tämän talon väki unten maille. Katsoin videoita ja kirjoittelin vielä ennen nukkumaanmenoa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar