Lähdimme pulkkailemaan oikeaan pulkkamäkeen laskettelumäkien viereen. Minun oli vaikea laskea häntäluuni kivun takia mutta laskin pari kertaa mahallani tyynyllä, jonka olin laittanut roskapussiin kunnes pussi repesi. Lapset laskivat kaikki aivan intona. Aurinko paistoi ja oli ihanan lämmin. Tarkenin oikein hyvin ilman takkia.
Kävin Anthonyn kanssa ostamassa leipää ja pidimme sitten pick nickin. Célinellä oli mukana aivan kaikki tarvittava, aineksista varusteisiin. Vuorilla kyllä maistui ja samalla pystyi ottaa aurinkoa. Myöhemmin kun lapset menivät kursseillensa, menin hiukan kävelemään kuunnellen musiikkia ja nauttien säästä. Näköalat olivat huikeat.
Sitten jäin vain istumaan aurinkoon terassille ja tein hiukan tehtäviä. Céline oli lukenut ja ottanut aurinkoa terassilla ja Anthony oli vaeltanut pitkän matkan. Tapasimme sitten katsomaan descente aux flambeaux, joka on hiihtokoululasten esitys jossa he laskevat kaikki viuhkavalolla mäen alas. Lapset olivat kaikki ylpeitä ja ohjelmannumero oli ihan kiva. Kaikille lapsille oli sitten kakaota ja aikuisille, vin chaud. Châlet'ssa oli sitten pesu, rauhoittuminen ja ruoka.
Illalla oli yllätys. Palasimme takaisin Bettex'lle laskettelualueelle, jossa oli juhla, fête de la glisse. Ravintolat olivat kaikki vielä auki, popitusmusiikki soi kovaa ja laskettelukouluopettajat pitivät esityksen. He laskivat hienoissa yhdistelmissä, pujoittelua, snoukoilla, murtsikkasuksilla, telemarkia, kaksi henkeä samalla snoukalla, neljä henkeä samoilla suksilla, laskuvarjoilla... Kaikenlaista ihmeellistä. Viimeiseksi kaikki hiihtoopettajat laskivat peräkkäin värikkäin soihduin. Musiikki soi kovaa ja minä ja Clé tanssimme hassutellen. Oli tosi kiva iltaohjelma.
Tytöt olivat aivan poikki kun tulimme kotiin kymmenen aikoihin. Sitten kaikki menivät vain suoraan unten maille. Skypetin sitten myöhään isän kanssa ja varasimme kotilennon. Tuntuu hiukan haikealta mutta toisin myös helpottavalta että paluu on kahden kuukauden kuluttua.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar