23.3 - Tyttö- ja kukkarojahti

Aamusuihkun jälkeen olin onnellisena aamupalalla. Kotona oli siemenleipää, joka on peruspatonkia tummempi, ja sokeroimatonta rahkaa, jes! Aamupäivän etsin kukkaroani ja tein harjoitusesitelmän. Lauantaina minulla on DALFin viimeinen osio, puhe ja keskustelu. Aiheen saa tietää vasta paikan päällä ja sitten puhe valmistellaan siellä annettujen dokumenttien perusteella tunnissa. Sen jälkeen pidetään noin 15-20 min kestävä puhe ja keskustellaan jonkun juryn kanssa.

Hain tytöt ihan tavallisesti koulusta klo 11.45. Tuntui että siitä oli ollut jonkin verran aikaa kun olin viimeksi ollut ihan tavallisesti tyttöjen kanssa. Molemmat olivat heti aika vauhdikkaalla tuulella. Ruoaksi lämmitin vain lihapullia kastikkeessa ja paistoin perunoita.

Iltapäivän aikana kirjoittelin, chattailin kavereiden kanssa ja menin sitten hakemaan Alicen orthofonistikäynnille. Sillä välin soittelin sinne tänne ja kyselin kukkarostani. Tilanne stressaa minua todella.

Kotona Alice ja minä pakkasimme goûter'n mukaan ja menimme hakemaan Clén, jonka jälkeen menimme puistoon, parc de vertfeuillage. Sää oli ihan kiva ja söimme siellä välipalaa ja leikkisimme hetken ja menimme sitten kotiin. Kotimatkalla oli kaatumisia ja itkua, hohho... Martin oli jo kotona ja lähti pian jalkapalloharkkoihin. Tytöt olivat tosi rauhattomia ja minä suutuin. Kun tilanne rauhoittui, halasimme kaikki kolme ja menimme sohvalle kainaloittain lukemaan sarjakirjaa. Sitten oli aika mennä pesulla. Kun Alice oli kylvyssä, Clé luki meille lukuläksyjään. Tytöt halusivat tehdä minulle yllätyksen ja suljin silmäni. He valmistautuivat tosi nopeasti kylvystä ja menivät piiloon. Minulla kesti kauan löytää heidät. Kuljin ympäri taloa ja järjestelin samalla. Lopulta löysin heidät minun huoneessani kun he hyppäsivät vaatekaapista ulos. Meillä oli hauskaa. Jatkoimme sarjakirjaa ja Céline tuli kotiin.

Kun Martin ja Anthony saapuivat, oli ruoka. Céline oli tehnyt ihanaa kermaista kana-sieni kastiketta. Jälkiruoan hälkeen rullasin ulos keittiöstä. Luin illalla Clélle iltasadun ja juttelin Alicen kanssa ja rapsuttelin hänen selkäänsä. Hän rakastaa sitä. Mieleeni tuli kuinka minäkin niin nautin kun äiti tai isä krapsuttaa enne nukkumaanmenoa. Alice oli tosi pehmeä kanssani nyt illalla. Taisi tehdä ihan hyvää etten ole ollut paljon kotona loppuviikosta. Myöhemmin kun olin jo honeessa ja puhuin puhelimessa, Alice tuli kysymään minua koska hänelle oli unohdettu laittaa korvatipat. Hän halusi syliin ja menimme sotten alakertaan ja Anthony laittoi hänelle tipat ja vei hänet takaisin sänkyyn.

Chattailin sitten vain ja aloitin katsomaan yhden jakson Fais pas si, fais pas ça. Olin tosin aika väsynyt ja katson sen huomenna loppuun.