fredag 6 mars 2015

6.3 - Vihdoinkin (lasten) loma loppu

Alicella oli aamulla korvalääkärikäynti joten oli aivan normaali arkinen herätys. Céline hoiti aamulla tytöt ja Martin sai jäädä nukkumaan. Clé ja minä menimme mukaan koska käynti oli Tourcoing'ssa. Luimme sarjiksia odotushuoneessa lääkärivastaanoton ajan ja sen jälkeen Céline jatkoi suoraan töihin ja tytöt ja minä menimme bussilla takaisin kotiin. Meidän piti odottaa bussia puoli tuntia joten kuljimme hetken joissakin kaupoissa, jotka sattuivat olemaan auki aamupäivällä. Kiinnitimme huomiota että Tourcoing'ssa on viikonloppuna tivoli. Bussilatka meni ihan hyvin mutta välillä piti komennella että "peppu penkkiin".

Martin oli tyytyväisenä saanut viettää aamupäivän rauhassa ilman pikkusiskoja. Hän oli pian lähdössä kaverinsa, Markin, luo päiväksi. Ennen kuin Markin äiti tuli hakemaan pelasimme vähän pingistä. Tytöt leikkivät tosi nätisti keskenään päivällä. Pientä kinaa oli välillä mutta sain rauhassa puuhailla keittiössä ja kuunnella musiikkia. Tein lounaaksi kana-kasvis-wokkia. Se maistui kaikille ihan hyvin. Ruoan jälkeen annoin molemmille tytöille minikarkkipussit, koska oli perjantai. Sitten Anna ja Yoann tulivat yllätysvierailulle. Tytöt eivät tienneet asiasta. Olin vain kertonut heille että heitä pian odottaa yllätys ja he olivat tosi iloisia tavatessaan heidän edellisen au pairin ja hänen poikaystävänsä. Anna ja Yoann viipyivät aika kauan, mikä oli tosi mukavaa. He tulivat koska Annan piti hoitaa jotain pankkiasioita Linsellessä. Alice oli aivan tarraantunut Yoanniin. Tytöt tekivät heille kampauksia ja jonkin ajan kuluttua aloimme katsomaan Kaunotar ja Kulkuri 2 leffaa. Avasin leffaa varten levyn fazerin sinistä. Tytöillä oli lupa katsoa tänään filmiä koska minun piti avata Clén letit, koska perheellä oli illalla perhekuvaus. Lettien avaus ei ole mikään helppo projekti ja onneksi Anna auttoi minua alussa. Oli kiva samalla pystyä juttelemaan. Kun vieraat lähtivät minulla meni vielä aika kauan avata Clén letit ja jatkoimme jo toista filmiä. Tytöt olivat onnesta soikeita kun oli "pakko" jatkaa telkkarin katsomista. 

Goûter'n jälkeen Martin tuli kotiin. Tänään piti hoitaa myös kylpykierros aikaisemmin koska piti valmistautua valokuvausta varten. Céline tuli hiukan aikaisemmin kotiin valmistaakseen lasten vaatteet. Clén hiukset on aina aikamoinen projekti kun ne ovat auki. Kun Anthony tuli kotiin he pian lähtivät. Oli itse asiassa aika kiva olla hetken rauhassa yksin kotona. Minä valmistauduin myös iltaa varten sillä olin menossa pizzalle ja viettämään Sofían (Espanja) synttäreitä. Sain ottaa clion ja Miriam tuli kanssani Linsellestä. 

Tapasimme Républiquessa Marthan (Italia) ja Ariannan (Italia). Sofia oli myöhässä ja menimme jo pizzapaikkaan koska Martha tiesi minne mennä. Ei kestänyt kauaa niin Sofía (Espanja) ja Patricia (Espanja) tulivat viinipullot mukanaan. Pizzeria oli tosi halpa, saimme kaikki pizzat 5€/kpl (eikä 6,50€), palvelu oli nopeaa ja kaiken lisäksi oli tosi hyvää. Se ehkä kertoo jotain että jokaisen lautanen oli lähtiessämme tyhjä. Omistaja ei ollut niin tarkka säännöistä ja Sofía kysyi jos saa juoda omaa viiniä siellä ja se oli ihan ok, kunhan antoi omistajallekin lasillisen. Minähän olin kuskina joten en juonut. Viivyimme siellä aika kauan. 

Seuraavaksi ajattelimme jatkaa jonnekin. Arianna lähti kotiin ja Miriam ja minä autolle mutta sitten iski bensaongelma. Huomasin että Anthony oli lähettänyt minulle monta viestiä varoittaakseen pian tyhjästä tankista. Hän oli jo ajanut 20 km varatankilla ja minä olin nyt ajanut Lilleen asti, joten alkoi olla hiukan kriisi. Ekana meillä oli vaikeuksia löytää läheltä nopeasti bensaasema ja sitten kun löysimme avoinna olevan aseman, mikään automaateistä ei hyväksynyt korttiani. Kysyin joiltakin ihmisiltä jos olisi mahdollista että he maksaisivat heidän kortilla ja maksan heti takaisin käteisellä. Yksi nainen vain totesi: "Ça m'embête un peu" (se ärsyttää minua vähän) mutta sitten kyllä löytyi pelastaja hädässä, Libanilainen jäbä nimeltä Nadiah. Hän kysyi Miriamia ja minua sen jälkeen ulos mutta selitimme jotain ihan kohteliaasti ja häippäsimme.

Menimme Vieux Lilleen ja ajattelimme ehkä liittyvämme Sofían ja muiden tai sitten Lauran (Englanti) ja hänen kaverinsa seuraan. Emme löytäneet Lauraa ja kello alkoi jo olla aika paljon joten lähdimme kotiin. Laurakin oli sitten jo lähtenyt. Miriam pitää huomenna aamupäivällä englanninkurssin ja olimme väsyneitä.

Kun tulin kotiin käytävän valo oli päällä. En tiedä oliko se vahinko vai olikohan se jätetty tarkoituksella. Haluan uskoa että se oli jätetty minua varten. 😊

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar