23.11 - Éclaibes, Valén syntymäpäivänvietto

Nukuin aamulla puoli kymmeneen. Kaikki olivat jo ylhäällä ja valmistelivat lähtöä isovanhempien luo. Tänään vietettiin Saint Clémentine päivää eli aamupalahetki oli vähän erikoisempi ja Clé sai pienen lahjan. Annoin hänelle tikkarin, jonka olin saanut eilen. Minulle on tullut enemmän Lutikka (seinälude) jälkiä ja ne kutittavat todella. Ennen lähtöä Anthony laittoi jotain myrkkyä huoneeseeni ennen lähtöä. Toivottavasti aine auttaa.

Yhdentoista jälkeen suuntasimme kohti Éclaibes'ia, Célinen vanhempien ja siskon luo (Mamu, Papu ja Valé). Matkalla Martin ja Alice lukivat kirjoja ja Clé teki ompelukuvaa, jonka hän sai nimipäivälahkaksi. Minä yritin lukea vähän ranskaa autossa, mutta tehtäviä oli vaikea tehdä autossa koska sanat ovat tosi vaikeita ja tekstit vaativat kovaa keskittymistä. Matka kesti noin tunnin.

Éclaibes on pieni kylä maaseudulla ja Mamun ja Papun talo on aika iso. Yläkerrassa lapsilla on jopa omat huoneet kun he tulevat joskus lomalla pidemmäksi aikaa. Mamulla ja Papulla on paljon kissoja, suuri puutarha ja jo paljon joulukoristeita. Mamu rakastaa koristella pihaa kaikenmaailman jouluvaloilla ja joulukoristeilla. Jonakin vuonna hän on jopa voittanut jonkun palkinnon alueen parhaasta joulukoristelusta.

Tultuamme perille aloitimme aika pian appérolla. Aikuisille oli skumppaa viinirypäleliköörillä, lapsille eri mehuja ja muuten kaikenlaisia suolaisia apperitiiveja. Ruoaksi oli couscousia eri lihoilla ja kasviksilla. Samalla telkkarista seurattiin tennismatsia Ranskan ja Sveitsin välillä. Turnaus oli parasta aikaa Lillessä. Ranskalaisten epäonneksi Sveitsi, Roger Federer, voitti. Jonkin ajan päästä oli juustolautanen ja sitten jäätelöä.

Lasten kanssa pystytettiin joulukaupunki. Se oli aivan ihanaa koska yleensä minä ja Anton kasataan kotona samantapainen kylä joulusin. Tuntui kotoisalta.

Sitten leikin hetken sotaa Martinin kanssa kunnes naapurin poika, Matheo, jonka Martin tuntee hyvin, tuli hakemaan Martinia ulos leikkimään. Minä ja tytöt menimme myös ulos leikkimään. Alice auttoi Mamua joulukoristeluiden kanssa ja me muut leikkisimme hippaa. Valé naureskeli jälkeenpäin Célinelle että hänellä on neljä lasta. Totesin vain että voi voi, etsisitte au pairia mutta saittekin lapsen. Kaikki vain nauroivat ja Céline sanoi että hänen mielestä se on hauskaa että tykkään leikkiä.

Tulimme kaikki sisälle ja valmistelimme synttärikakun. Kaikki lauloivat Valérielle ja hän puhalsi kynttilät yhdessä lasten ja minun kanssa. Kakku oli ihana kolmilkrroksinen suklaakakku. Olin jälkeenpäin aika täynnä sillä tälläinen kakku maistuu minulle aina 😋.

Oli jo pimeä ja aloimme suuntaamaan kotiinpäin. Ajoimme yhden jouluvaloista tunnetun pienen kylän läpi. Se on köyhä pieni kylä, joka oli aivan uskomattomasti koristeltu. Jouluvaloja, eri värisiä, vilkkuvia ja kimmeltäviä, oli joka puolella. Autossa kirjoitin blogia, Martin luki sarjakuvia, Clé jatkoi ompelukuvaansa ja Alice nukkui. Kuuntelimme hauskaa lastenmusiikkia ja fiilis oli oikein hyvä, samoin kun mennessä. 

Pelkäsin vähän että aika tulee pitkäksi Éclaibes'issa ja että vain hoidan lapsia mutta oli oikein mukavaa ja en tuntenut itseäni ylimääräiseksi.

Kotona kaikki puuhaili hetken omia asioitaan ennen iltaruokaa ja minä tuuletin huoneeni örkkiaineen hajusta. Puhuttiin pöydässä paljon onnistuneesta päivästä ja aloimme puhumaan talvilomasta, jonka he viettävät châlet'ssa (mökissä) vuorilla Mont Blanc'n lähellä. Pääsen halutessani heidän mukaansa, ja kyllähän minä haluan! 😄 He näyttivät ruoan jälkeen viime vuoden talviloman kuvia ja videoita. Paikka ja vuoret näyttää aivan mahtavalta!

Harjailin hampaat Clén kanssa ja sanoin kaikille hyvää yötä. Tein hetken ranskantehtäviä, chattailin ja luin lehteä vielä huoneessani.