Clé oli saanut luvan tänään syöda lounas kavereidensa kanssa koulun ruokalassa. Elikkä päivällä hain vain Alicen kotiin. Oli aika paljon rauhallisempaa. Ruoan jälkeen hän halusi katsoa telkkaria, mutten saanut sitä oikein toimimaan, niin laiton tietokoneelta lastenohjelmia pyörimään. Näytin Alicelle muumit (ranskaksi). Vietettiin oikein mukava jälkiruokahetki syöden comté juustoa ja katsoen les moomins.
Clé ja Alice oli iltapäivällä aika väsyneitä. He halusi vaan katsoa telkkaria ja kinastelivat herkästi. Hankalin hetki oli kun tyttöjen piti köydä kylvyssä. Yksi halusi olla samassa huoneessa kun toinen oli kylvyssä ja toinen ei halunnu että toinen on vieressä ärsyttämässä. Mun olipakko sanoa aika tiukasti muutamia kertoja. Kylvyn jälkeen Alice halusi lämpimän yöpin ku hänellä oli kylmä. Annoin lämpimimmän minkä löysin mut hän olisi halunnut sen lämmitettynä. Ja sit hän halusi itse laskostaa sen takaisin kaappiin, mutta halusi että näytän, mutta taas oli jokin vialla ku mä näytin ku hän halusi itse ja.... Sitten isä tuli kotiin, yritti rauhoittaa tilannetta, ei onnistunut ja vei Alicen huutaen omaan huoneeseensa. Sitten Clé itkee koska Alice itkee. Tilanne rauhoittui siitä sitten pikkuhiljaa.
Illalla syötiin makkaraa, kesäkurpitsaa ja polentaa. Polenta oli sikahyvää! Niinkuin coucous mutta makeampi ja tehty maissista. Se maistui vähän mannapuurolta.
Juttelin Célinen ja Anthonyn kanssa vähän siitä miten heidän mielestä tämä eka viikko mun kanssa nyt on mennyt ja he sanos että kaikki on tainnut sopeutua hyvin ja että lapset tykkää minusta. Tuntui tosi kivalta kuulla, koska olen ollut vähän epävarma mun roolista jos täytyy paljon komennella tai pistää rajoja lapsille tai enimmäkseen leikkiä. Olen pitänyt ihan hyvää tasapainoa molempien välissä, he sanoi. He oli kans tosi tyytyväisiä että olen tavannut kavereita ja keksinyt harrastuksia.
Perheen kanssa on nyt aluksi ainakin synkannut hyvin. Kiva fiilis!
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar