3.4 - Pitkä pätkä jätkä hätkähdä perjantai

Menin aamulla Tourcoingin kautta Lilleen. Tapasin Tourcoing Sebastopolilla Hossamin koska olin luvannut auttaa häntä hoitamaan ranskaksi sairasvakiutusasioita. Homma hoitui nopeasti ja sitten menimme metrolla pysäkille Fort de Mons ja sitten kävellen Lille III yliopistolle, koska olin saanut sähköpostin että DALF tulokset olivat tulleet. Tulokset piti mennä hakemaan tai pyytää että ne postitetaan. Minua jännitti jonkun verran matkalla yliopistolle. 

Kun vihdoinkin löysimme oikean paikan, sanoin nimeni ja konttoritädit etsivät esiin paperin, jossa luki Attestat de réussité (todistus onnistumisesta) ja sitten eri osioiden pistemäärät ja kokonaispistemäärä, 65/100. Kokeen läpäisemiseen vaadittiin 50% oikein, eli pääsin läpi! Olin aivan onnesta soikea. Olin tehnyt DALFin eteen kovasti töitä ja saavutin tavoitteeni. Selvitimme samalla myös mahdollisia kursseja tai kokeita Hossamille. Matkalla takaisin keskustaan näytin Hossamille jännän elintarvikeliikkeen, jossa on erikoisia makeisia. Ostimme jotain karamelleja ja menimme Lilleen aamupäiväkahville Elisabeth's:iin juhlimaan. 

Istuimme kauan kahvilassa ja vain juttelimme. Meillä on jonkun verran ikäeroa ja hän voi kertoa minulle suhdeasioistaan ja ihastuksestaan. Meistä on tullut hyviä ystäviä. Sattumaltaan näin Marekin samassa kahvilassa. Hossamin täytyi mennä iltapäiväksi tunnille ja minä menin kotiin. Kotona söin, chillailin tekemättä mitään erikoista ja nautin vapauden tunteesta.

Tänään minä en hoitanut tyttöjä lounasaikana koska heillä oli koulussa joku pitkänperjantain hyväntekeväisyysruokailu. Jokainen oppilas, joka halusi osallistua tähän, maksoi jonkun summan, ja sitten luokassa he söivät leipää ja juustoa lounaaksi.

Perjantaisin kun hakee lapset koulusta, on aina paljon ihmisiä ja erityisesti tänään koska alkaa pitkä viikonloppu. Kaikki lapset olivat tehneet ihania värikkäitä pääsiäiskoristeita. Muistelin itse sitä aikaa kun asuin Sveitsissä ja kindergartenissa ja kotona askarreltiin paljon.

Kotona otimme ekana välipalan ja aloimme sitten hiukan askartelemaan. Liimasimme eilen maalaamamme tulppaanit kasaan ja värittelimme pääsiäiskuvia. Tytöt ärsyttelivät minua ja huutelivat välillä aivan turhaan. Sanoin asiasta kerta toisensa jälkeen ekana nätisti mutta lopulta pistin Alicen olohuoneeseen miettimään tyhmyyksiään. Hän väitteli paljon vastaan ja mukamassa aprillipilaili koko ajan. Joskus on vain pakko olla inhottava. 

Kun Anthony tuli kotiin, hän ilmoitti että mennään IKEAan. Tiesin asiasta etukäteen jotta en laittaisi tyttöjä kylpyyn ja yöpukeisiin. Tytöt hihkuivat ja minäkin olin aivan innoissani mennä ikeaan. Anthony, lapset ja minä menimme cliolla ja Céline tuli suoraan töistä.

Célinellä ja Anthonyllä oli suunnitteilla uusi työpöytä ja muuten vain puuttui jotain pikku juttuja. Oli kivaa ja kotoisaa kulkea ikeassa. Ikeat ovat todellakin ihan samanlaisia joka puolella ja oli hauska nähdä ruotsalaisia nimiä. Tytöt ja minä leikimme joissakin huoneissa, Martin tykkäsi enimmäkseen katella ja vanhemmat hoitelivat joitakin asioita ja katselivat. Söimme ikean ravintolassa. Valkkasin pääsiäismenun, jota mainostettiin oikein ruotsalaisena. Menu oli lohifilee lisäkkeineen ja prinsessakakkuleivos. Maut olivat hyviä ja mukavan tuttuja. Alakerrasta haimme tarvittavat tavarat ja lähdimme kotiin päin. Céline, minä ja tytöt menimme cliolla ja C-crosserilla menivät miehet ja kävivät samalla hakemassa työpöydän jostain ikean varastoista. Oli tosi kiva mennä perheen kanssa ikeaan. Olen aina tykännyt mennä ikeaan.

Takaisin kotona kaikki olivat väsyneitä. Harjasin hampaat tyttöjen kanssa ja sanoin lapsille hyvää yötä. Huoneessani kirjoittelin ja chattailin kaveriden kanssa huomisen suunnitelmista. Olin tosi väsynyt mutta välillä hiukan yskitti ja sitten pelasin aina hetken Hay Daytä kunnes yskä rauhoittui.