onsdag 8 april 2015

8.4 - Yllärisynttäri varaslähtö

Céline oli aamulla kauemmin kotona koska hän halusi viedä Clén solfège tunnille ja samalla kysyä rehtorilta jotain asioita soitintunneista. Tytöt eivät olleet vielä nousseet kl 8.25 ja menin suihkuni jälkeen herättämään Clén. Célinekin tuli heti sen jälkeen yläkertaan ja katsoi Clén vaatteet. Hän piipahti katsomassa Alicea, joka vielä nukkui. Alicella ei ollut mikään kiire minnekään ja Céline antoi hänen nukkua mutta kun Céline meni alakertaan, Alice hätkähti johonkin ja alkoi huutamaan isäänsä. Céline palasi Alicen huoneeseen "C'est maman" (äiti tässä) ja tyttö oli täysin hereillä. Minä autoin Clétä valmistautumaan ja sitten minä menin tyttöjen kanssa aamupalalle sillä välin kun Céline valmistautui itse.

Olin aamun rauhassa kaksistaan Alicen kanssa. Leikimme The Voicea, valkattiin rauhassa Alicelle vaatteet ja Alice laittoi hiukseni. Kun menimme hakemaan Clétä, otin pois suurimman osan pinneistä ja Alicen tekemistä tupsuista, paitsi yhden, jonka jätin. Meillä oli kiva roolileikki Alicen kanssa ja jatkoimme sitä koko matkan musiikkikoululle asti. Jäilmme noin tunniksi leikkimään piilosta musiikkikoulun puistoon koska oli nätti sää. Matkalla kotiin kieppasimme koulun kautta ja Clé näytti missä hänen luokkahuoneensa on. Yhtäkkiä takaa kuului hirveää tööttäystä ja siinä olivat Valerie ja Mamou harmaassa autossaan ja vilkuttivat. Tytöt hyppäsivät autoon ja minä otin trottinetit kotiin. Onnittelin Valerieta välittömästi uudesta työpaikastaan ja halasin häntä. Hän vaikutti hiukan yllättyneeltä.

Valerie meni hakemaan Martinia koulusta ja minä pölötin Mamoun kanssa. Hän valmisti ruoaksi herkullista lasagnea. 

Ruoan jälkeen lähdin Lilleen. Olin sopinut tapaavani Charlotten kanssa. Näimme Hemassa ja kuljimme Euralillessä. Aloin miettiä vähän tuliaisasioita. Ostimme sitten jotain naposteltavaa herkkua ja menimme oopperatalon rappusille vakiopaikallemme istumaan, juttelemaan ja nauttimaan auringosta, joka tuli ja meni koko ajan. Yhtäkkiä oopperatalon edessä olevalla aukiolla alkoi joku häppeninki. Tasan kl 15 porukka ihmisiä laittoivat päähänsä keltaiset kypärät, joku paraati alkoi soittamaan musiikkia ja paikan päälle tuli muutama kadunpuhdistusauto. Aikansa ihmiset siinä hehkuttivat kunnes häipyivät. Paikan päälle jäi jokin filmausporukka haastattelemaan joitakin ihmisiä. Emme oikein ymmärtäneet mitä tapahtui. Tempaus oli aika yllättävä.

Charlotte menee kotiin Englantiin samana päivänä kuin minäkin palaan, eli 25.4. Vaikka työtehtävämme ovat erilaisia, meillä oli kuitenkin samankaltaisia ajatuksia paluusta. Kuljimme sitten jonkin aikaa joissakin kaupoissa vain katselemassa ja hoitamassa asioita. Viimeiseksi menimme carrefouriin ja sitten otin bussin kotiin kl 18.10. 

Kotona paikalta puuttuivat vain miehet. Tytöt pomppivat ulkona ja Valerie ja Céline laittoivat ruokaa. Kun Anthony ja Martin tulivat, Anthony meni pian Friterie:een hakemaan frites (=ranskalaisia) ja saucisses (=makkaraa). Me naiset istuimme ja juttelimme keittiössä ja odotimme kunnes Anthony soittaa ja ilmoittaa että hän on tulossa, jotta omeletti valmistuisi oikeaan aikaan ja salaatti ei lässähtäisi liikaa. Minä koristelin Browniesit, jotka olin tehnyt. Leikkasin ne kuutioiksi ja pinosin ne kasaan ja koristelin ne koska illalla aioimme juhlia että Valerie oli saanut työpaikan

Omeletti oli oikein hyvää ja ilmapiiri oli oikein hyvä ja kaikki pölöttivät. Ruoan jälkeen Céline ja lapset häippäsivät jonnekin ja muut siivoivat keittiötä. Jonkin ajan päästä Anthony sanoi, "Bon, on va s'asseoir là" (No, istahdetaanpas tässä). Sitten valot sammuvat ja kulman takaa ilmestyy kolme lasta kakkuni kanssa, jossa paloi 19 kynttilää. Lapset lauloivat "Joyaux Anniversaire Amanda" (hyvää syntymäpäivää Amanda). En ollut todellakaan odottanut mitään tälläistä ja lisäksi jokainen lapsista antoi minulle paketin.

Anthony alkoi jakelemaan kakkua ja Alice halusi ehdottomasti jäädä syliini avaamaan paketteja ja maistelemaan kakkua. Tytöt halusivat molemmat avata paketit kanssani. Céline todellakin tietää mistä pidän. En odottanut lahjoja. Olin aivan sanaton. Halasin ja annoin kaikille suukon poskelle.



Kakku oli ainakin minun mieleeni. Alice söi vain suklaakoristeet. Martinille ja Célinille se oli liian makeaa mutta otin loput heidän paloistaan joten mitään ei mennyt hukkaan. 😇

Kävin antamassa lapsille suukot ja halit toivottaen hyvää yötä. Alicen kanssa teimme pehmo vaihdon pariksi yöksi. Minä olen Houauan kummitäti ja Alice Louis:n, joten kummatkin pehmot menivät kummitätiensä luo yökylään. Kiittelin alhaalla vielä kovasti perhettä ja sanoin Mamoulle ja Valerielle heippa. Olin vieläkin aivan häkeltynyt ja todella kiitollinen synttäriyllätyksestä. Au pairina tässä perheessä on todellakin osa perhettä. Minulla on kyllä ollut onnea että olen saanut täällä näin ihanan perheen.

En mennytkään sitten enään Winesdaylle koska oli jo myöhä. Tuli esille ettei melkein kukaan päässyt tulemaam tänään. Chattailin Enjan kanssa jonkun verran ja juttelin parin kaverin kanssa huomisista suunnitelmista. Päivän päätteeksi kirjoittelin, hoitelin farmiani Hay Dayssä ja kuuntelin musiikkia.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar